Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Maailman taustat: Vihreä talous (3.2012) - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Globaalikasvatus: Vihreä talous (3.2012)

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna

Vihreä talous (3.2012)

Vihreä talous pyrkii luomaan talouskasvua ja hyvinvointia luontoa rasittamatta. Ihmiskunta kuluttaa nyt enemmän luonnonvaroja kuin maapallo pystyy niitä tuottamaan.

Tehdas ja kukkapelto. Kuva: _sjg_/Flickr, CC BY-NC 2.0Talouden pitäisi vihertyä, mutta miten? Kuva: _sjg_/Flickr, CC BY-NC 2.0

Ruskeasta vihreään talouteen

Ihmiskunta kuluttaa 1,5 kertaa enemmän luonnonvaroja kuin pitäisi, mutta samaan aikaan iso osa ihmisistä ei saa edes perustarpeitaan tyydytettyä. Nyt maailmalla pohditaan, olisiko mahdollista kehittää vihreä talousjärjestelmä, joka ratkaisisi ympäristöongelmat ja köyhyyden samalla kertaa.

Auringosta sähköä Kambodžan maaseudulle

Aurinkoenergia ei ole Kambodžassa vielä kovin tunnettua. Suomen tukema hanke raivaa yrityksille mahdollisuuksia edistää maaseudun sähköistämistä aurinkoenergialla

Kenian metsistä hyötyä myös köyhille

Kenian metsät häviävät puunpolton, maatalouden ja asumisen tarpeisiin. Suomen tuella yritetään uudistaa metsähallintoa niin, että tavalliset kenialaiset hyötyisivät metsistä ympäristön kärsimättä.

Faktat

  • Vuoden 2010 Living Planet -raportin mukaan ihmiskunta käyttää tällä hetkellä vuosittain noin 1,5 maapallon luonnonvarat. Jos nykymeno jatkuu, vuoteen 2030 mennessä tarvitaan kaksi maapalloa.
  • Maapallon hiilidioksidipäästöjen määrä on 11-kertaistunut 50 vuoden aikana. Vuoden 1998 jälkeen hiilipäästöjen määrä on noussut kolmanneksella.
  • 60 prosenttia tärkeimmistä ekosysteemituotteista ja -palveluista on tällä hetkellä kestämättömässä käytössä tai muuten huonossa kunnossa.
  • 80:tä prosenttia kaupallisesti hyödynnettävistä kalavaroista käytetään nopeammin kuin kannat ehtivät uusiutua.
  • 20 vuoden kuluttua vesivarat tyydyttävät 60 prosenttia kysynnästä. Jo nyt 71 maata kärsii jonkinlaisesta vesipulasta.
  • Ekologinen jalanjälki mittaa sitä, paljonko vuodessa tarvitaan maata ja vettä ihmisten käyttämiin luonnonvaroihin ja ihmisten tuottamiin saasteisiin. Rikkaissa maissa se on henkeä kohti noin 6,1 globaalihehtaaria, köyhimmissä 1,2. Sopiva olisi 1,8.
  • Suomalaisten ekologinen jalanjälki on maailman 12:nneksi suurin, 6,2 globaalihehtaaria. Suurin jalanjälki on Arabiemiraateilla (10,7 gha), sitten Qatarilla (10,5 gha), Tanskalla (8,3 gha), Belgialla (8 gha) ja Yhdysvalloilla (8 gha).
  • Pienin ekologinen jalanjälki on Itä-Timorilla (0,4 gha), sitten Bangladeshilla (0,6 gha), Afganistanilla (0,6 gha), Haitilla (0,7 gha), Malawilla (0,7 gha) ja Palestiinalaisalueilla (0,7 gha).
  • Vuoden 2010 tietojen mukaan ainoa maa, jossa on korkeaksi määriteltävä elintaso, mutta silti riittävän matala hiilijalanjälki, on Peru.

Maailman taustojen toimitustyöstä vastaa Suomen Oneworld -portaaliyhdistys ulkoministeriön kehitysviestinnän toimeksiannosta.

Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi