Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Ruokaturva torjuu nälkää - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Teemat: Ruokaturva

Ulkoministeriön kehitysviestintä, puh. 0295 351182. Verkkojulkaisun päivitys päättyi 30.6.2014.
flickr facebook
reuna

Ruokaturva torjuu nälkää

Ruokaturva toteutuu, kun kaikilla ihmisillä on kaikkina aikoina riittävästi ruokaa elääkseen terveinä ja aktiivisina. Nyt lähes miljardi ihmisistä näkee nälkää.

Ruokaturva Sambiassa. Kuva: Juho PaavolaMaissi on tärkeä vilja Sambiassa. Siitä tehdään nshimaa, maissipuuroa, joka on arkiaterioiden pohjana. Kuva: Juho Paavola

Ruokaturva tarkoittaa sitä, että kaikki maailman ihmiset saavat kaikkina aikoina riittävästi ravinteikasta ja turvallista ruokaa. Tavoitteena on, että ihmiset voivat elää terveellisesti ja aktiivisesti.

Ruokaturva koostuu neljästä osasta, jotka ovat

  • ruoan saatavuus
  • ihmisten kyky hankkia ruokaa
  • ruoan käytettävyys ja turvallisuus
  • ruoan tarjonnan vakaus, joka edellyttää muiden muassa ruokakriisien ennaltaehkäisyä ja hallintaa.

Ruokaturvan perusyksikkö on perhe. Käytännössä tavoitteena on turvata yksilön ruoan saanti myös perheissä, joissa ruoka ei jakaudu oikeudenmukaisesti.

Ruokaturva ottaa huomioon myös ruokailutottumusten ja ruokavalion kulttuuriset erityispiirteet.

Ravitsemusturva tarkoittaa sitä, että ravitsevan ruoan lisäksi ihmiset nauttivat myös hyvästä hygieniasta ja toimivista terveyspalveluista.

Ihminen tarvitsee energian lisäksi hivenaineita

Kun ruokaturva pettää, ihminen näkee nälkää.

Tällä hetkellä kroonisesta nälästä kärsii lähes miljardi ihmistä. Valtaosa heistä elää Etelä-Aasian ja Saharan eteläpuolisen Afrikan maaseudulla.

Usein nälkä on piilonälkää eli aliravitsemusta, jolloin ihminen näyttää ulkoisesti ravitulta mutta kärsii hivenaineiden puutostilasta.

Ihmisen fyysinen ja kognitiivinen kehitys vaatiikin energian lisäksi vitamiineja ja kivennäisaineita, joista tärkeimpiä ovat

  • A-vitamiini
  • B12-vitamiini
  • rauta
  • sinkki
  • jodi
  • foolihappo

Ravitseva ruoka on välttämätöntä varsinkin lapsen kolmen ensimmäisen ikävuoden aikana, jolloin hänen elintoimintonsa kehittyvät.

Ruokaturva. Naisia neuvolan ravintoryhmässä. Lalitpur, Nepal 2007. Kuva: Marja-Leena KultanenMiksi kannattaa kasvattaa papaijaa? Mitä hyötyä banaanista on? Nepalilaiset vuoristokylän äidit oppivat neuvolassa käyttämään ravinto-opillisesti mahdollisimman hyviä ruokatarvikkeita. Kuva: Marja-Leena Kultanen

Nälkä vahvistaa köyhyyden kierrettä

Nälkä ja aliravitsemus hidastavat lasten aivotoimintojen kehitystä, mikä heikentää heidän koulumenestystään ja tulevaa toimeentuloaan jopa kymmenyksellä.

Aliravittujen äitien lapset myös syntyvät usein ennenaikaisesti ja keskenkasvuisina, mikä lisää heidän vammautumisriskiään.

Lisäksi aliravitsemus alentaa vastuskykyä ja lisää siten sairastuvuutta ja kuolleisuutta. Yksittäisenä terveyden riskitekijänä se on suurempi kuin malaria, tuberkuloosi ja hiv/aids.

Sodat, köyhyys ja tietämättömyys
heikentävät ruokaturvaa

Periaatteessa ravitsevaa ruokaa riittäisi kaikille maailman ihmisille. Näin siitäkin huolimatta, että maapallon väkiluku on kaksinkertaistunut 1970-luvun jälkeen.

Ihmisten mahdollisuuksia viljellä tai muutoin hankkia ruokaa vaikeuttavat muiden muassa

  • aseelliset konfliktit
  • hiv/aids
  • viljelymaan heikentyminen
  • ilmastonmuutoksen aiheuttamat ääriolot
  • peltopinta-alan käyttö biopolttoaineiden ja eläinrehun tuottamiseen
  • köyhyys
  • polttoaineiden ja peruselintarvikkeiden hinnannousu.

Varsinkaan köyhillä pienviljelijöillä ei ole varaa siemeniin, lannoitteisiin, tuholaisten torjunta-aineisiin eikä työvälineisiin. Aina he eivät myöskään tunne nykyaikaisia viljelymenetelmiä.

Ruokaturvaan vaikuttavat politiikat

 Ruokaturvaan liittyvät muiden muassa nämä politiikka-alueet:

  • kehitys
  • kalastus
  • maatalous
  • kauppa
  • energia
  • terveys
  • opetus
  • ympäristö
  • luonnonvarat.

Naisten asema on erityisen huono. Usein he tekevät suurimman osan maataloustöistä mutta eivät saa omistaa maata, hankkia rahoitusta tai osallistua alan koulutukseen.

Kehitysmaissa ruokaturvaa heikentää myös ruoan hävikki, joka aiheutuu sadon puutteellisesta varastoinnista ja käsittelystä.

Paikoin piilonälkää selittää tietämättömyys. Lapsille ei siis anneta ravitsevaa ruokaa, vaikka sitä olisikin saatavilla.

Nälkä voitetaan yhteistyöllä

Nälän torjuminen ja köyhien ihmisten ruokaturvan parantaminen vaatii kehitysmaiden maaseudun kokonaisvaltaista kehittämistä.

Huomiota on kiinnitettävä myös kehitysmaiden kasvavan kaupunkiväestön ruokaturvaan.

Globaalin ruokaturvan toteutuminen edellyttää, että kaikki politiikat pyrkivät samaan tavoitteeseen. 

YK:n vuosituhattavoitteet ja nälkä

YK:n vuosituhattavoitteista ensimmäinen pyrkii puolittamaan äärimmäisen köyhyyden ja nälän vuoteen 2015 mennessä.

Suomen kehityspolitiikka ja ruokaturva

Suomi korostaa kehitysyhteistyössään eri toimijoiden yhteistyötä ja politiikka-alojen johdonmukaisuutta. Se myös tähdentää, että hyvinvoinnin lisäksi ruokaturva edistää yhteiskunnallista vakautta ja turvallisuutta.

Faktat

  • 925 miljoonaa ihmistä kärsi kroonisesta nälästä vuonna 2010.
  • Joka kolmas kehitysmaiden lapsi kärsii aliravitsemuksesta.
  • Vakavasti aliravitun alle 5-vuotiaan lapsen käsivarren ympärysmitta on vain 12,5 senttimetriä.
  • Vain kahdeksan prosenttia maailman nälkäisistä elää kriisialueilla, kuten sodan tai luonnonkatastrofin keskellä.
  • Joka vuosi vesipulan takia häviää kymmenisen miljoonaa hehtaaria viljeltävää maata.
  • Arviolta kolmannes maailman maataloustuotannosta menetetään ruokahävikin seurauksena.

Lähteet:

  • YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO
  • YK:n lastenavun rahasto UNICEF
  • worldhunger.org
  • Ulkoministeriö
Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Muualla verkossa

Päivitetty 6.9.2012


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi