Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Mitä ihminen tarvitsee: kestävä kehitys ja kulutus - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Teemat: Kestävä kehitys ja kulutus

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna

Kestävä kehitys ja kulutus

Mitä on kestävä kehitys?

Kestävän kehityksen tavoitteena on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville yhtä hyvät ja tasavertaiset elämisen mahdollisuudet. Käsite nousi julkisuuteen vuonna 1987, kun Norjan pääministeri Gro Harlem Brundtlandin johtama YK:n ympäristön ja kehityksen maailmankomissio antoi ihmiskunnan tulevaisuutta koskevan raporttinsa. Maailmanlaajuisen huomion kestävä kehitys sai YK:n Rio de Janeirossa vuonna 1992 järjestämän ympäristö- ja kehityskonferenssin myötä.

Voiko kuluttamalla vaikuttaa?

Arkisilla kulutusvalinnoillamme on kauaskantoisia vaikutuksia. Jo T-paidan osto herättää vastuullisen kuluttajan mielessä tukun kysymyksiä: Millaisissa työoloissa vaate on valmistettu ja millaisia ympäristövaikutuksia tuotannolla on? Entä kestääkö vaate pitämistä vai kasvattaako se muutaman käyttökerran jälkeen jätevuorta?

Koska luonnonvarat loppuvat?

Luonnolla on yrityksen tapaan budjetti – se voi tuottaa vuoden aikana vain tietyn määrän luonnonvaroja ja käsitellä tietyn määrän jätteitä. Global Footprint Network -tutkimuslaitoksen mukaan ihmiskunnan kulutus ylitti luonnon kantokyvyn joulukuussa 1986. Kymmenen vuotta myöhemmin ihmiskunta käytti vuodessa jo 15 prosenttia enemmän luonnonvaroja kuin planeetta pystyi tarjoamaan. 

Miten suomalaiset kuluttavat? Miten sijoitumme kansainvälisissä vertailuissa?

Tilastokeskuksen mukaan suomalaiset kuluttavat nyt kymmenen kertaa enemmän kuin sata vuotta sitten. Kotitalouksilta kuluu eniten rahaa asumiseen (28 %), liikenteeseen (15 %) ja elintarvikkeisiin (12 %). Suuria menoeriä ovat myös kulttuuri ja vapaa-aika (11 %) sekä mm. henkilökohtaisen hyvinvoinnin ja koulutuksen kaltaiset muut menot (11,5 %). Toisaalta kulutuksemme on edelleen kansainvälisesti vertaillen varsin maltillista, esimerkiksi alle OECD-maiden keskiarvon

Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi