Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Maailman tausta: Kestävä kehitys - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Globaalikasvatus: Kestävä kehitys (3.2010)

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna

Kestävä kehitys

Kestävä kehitys Mosambikissa. Maissinviljelijä, kuva: Bread for the World / Kate Raisz / cc 2.0 / Flickr)Maissinviljelijä Mosambikissa. (Kuva: Bread for the World / Kate Raisz / CC BY-NC 2.0 / Flickr)

Kestävällä kehityksellä on ekologinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen ulottuvuus

Luonnon kannalta kestävää on ympäristöä säästävä kehitys. Luonnon suojelemisen ohella maailman ihmisten on kuitenkin pystyttävä saamaan ympäristöstä elantonsa, niin rikkaissa kuin köyhissäkin maissa. Siksi kestävään kehitykseen kuuluu myös taloudellinen ja yhteiskunnallinen ulottuvuus.

Kestävä tulevaisuus vaatii kestävää kulttuuria

Teollisen kehityksen ja ympäristönsuojelun välille on yritetty etsiä tasapainoa viimeisen neljän vuosikymmenen ajan, mutta ympäristön tila on heikentynyt entisestään. Kestävässä kehityksessä ei ole huomioitu tarpeeksi ympäristöä ja sosiaalista ulottuvuutta, vaan niiden on ajateltu ratkeavan omalla painollaan talouden vanavedessä, sanovat tutkijat Marko Ulvila ja Jarna Pasanen.

Paikalliset tuntevat parhaiten kehityksensä ehdot

Yksi tapa soveltaa kestävää kehitystä käytännössä on antaa kehitysmaiden maaseutuasukkaille mahdollisuus päättää itse yhteisönsä maan käytöstä. Usein motivaatio ympäristön suojelemiseen on kova, kun maa on omaa ja elanto siitä kiinni.

Faktat

  • Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan sellaista kehitystä, joka takaa nykyisille sukupolville mahdollisuuden näiden tarpeiden tyydyttämiseen viemättä tuota mahdollisuutta tulevilta sukupolvilta.
  • Ympäristön sietokyvyn lisäksi kestävyydellä viitataan kehityksen yhteiskunnallisen ja taloudelliseen ulottuvuuteen sekä kulttuurien moninaisuuden säilymiseen.
  • Käsitettä käytettiin ensimmäisen kerran YK:n Ympäristön ja kehityksen maailmankomission loppuraportissa eli niin sanotussa Brundtlandin raportissa vuonna 1987.
  • YK ja sen jäsenmaat ovat muodollisesti sitoutuneet kestävän kehityksen periaatteeseen niin kutsutussa Agenda 21 -toimintaohjelmassa, joka hyväksyttiin YK:n Ympäristö- ja kehityskonferenssissa Rio de Janeirossa vuonna 1992.
  • Ihmiskunnan ekologinen jalanjälki on nyt noin 30 prosenttia suurempi kuin maapallon kestokyky.
  • Vuoteen 2030 mennessä ihmiskunta tarvitsisi jo kaksi maapalloa säilyttääkseen elämäntapansa.
  • Suurimmat ekologiset jalanjäljet on Yhdysvaltojen ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien asukkailla, yli 9,5 hehtaaria, ja pienimmät afganistanilaisilla ja malawilaisilla, alle hehtaarin. Suomalaisten ekologinen jalanjälki on noin 5,5 hehtaaria.
  • Maapallon laskennallinen biokapasiteetti on nykyisellään 2,1 hehtaaria asukasta kohden, joten suomalaiset kuluttavat 2,5 kertaa yli maapallon kestokyvyn ja yhdysvaltalaiset ylittävät kestävyyden rajat 4,5-kertaisesti.
  • Resurssien ylikulutusta kuvataan myös ekovelkapäivän avulla: ekovelkapäivä on se päivä vuodesta, jolloin maapallon kestokyky ylittyy ja siirrytään elämään loppuvuosi velaksi. Vielä vuonna 1987 ekovelkapäivä oli 19. joulukuuta, mutta vuonna 2009 se oli aikaistunut jo 25. päivään syyskuuta. Vuonna 2050 ekovelkapäivän arvioidaan olevan jo heinäkuussa.

 

Maailman taustojen toimitustyöstä vastaa ulkoministeriön kehitysviestinnän toimeksiannosta Suomen OneWorld -portaaliyhdistys.

 

 

Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi