Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Palestiinalaisalueen tulevaisuus on epävarma - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Palestiinalaisalue

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna

Palestiinalaisalueen tulevaisuus on epävarma

Hajanainen Palestiinalaisalue on YK:n tarkkailijajäsen, mutta itsenäisen valtion asema on vielä kaukana.

Israelin Länsirannalle rakentama turva-aita. Kuva: Ingmar Zahorsky/Flickr, CC BY-NC-ND 2.0Israelin Länsirannalle rakentama turva-aita. Kuva: Ingmar Zahorsky/Flickr, CC BY-NC-ND 2.0

Kiistelyn kohteena olevan Palestiinalaisalueen rajat ovat vaihdelleet viime vuosikymmeninä paljon. Nykyisin se koostuu toisistaan erillisistä Gazan kaistasta sekä Länsirannasta, johon kuuluu myös tulevaisuuden palestiinalaisvaltion pääkaupungiksi toivottu Itä-Jerusalem.

Alueella elää pääosin Palestiinan arabeja, jotka ovat uskonnoltaan enimmäkseen muslimeja. Lisäksi Länsirannalla on merkittävä juutalaisvähemmistö. Alueella on myös kristittyjä. Pääkielinä ovat arabia ja heprea.

Palestiinalaisalueella asuu reilut neljä miljoonaa ihmistä, mutta palestiinalaisia on todellisuudessa enemmän: useampi miljoona elää pakolaisena alueen ulkopuolella.

Jumittunut tilanne

Palestiinalaisalue on monin paikoin maaperältään karua, eikä luonnonvaroja hedelmällisiä maa-alueita lukuun ottamatta ole mainittavasti. Siitä huolimatta alueesta on sodittu pitkään.

Palestiinalaisalue

  • Pinta-ala: 6 220 km2 (Länsiranta: 5 860 km2, Gaza: 360 km2)
  • Väestö: 4,3 miljoonaa (2012)
  • Elinajanodote: 73 vuotta (2012)
  • Pääkaupunki: Ramallah (epävirallinen)

Palestiinalaiset elivät vuosisatoja ottomaanien imperiumin alla, mutta imperiumin kaaduttua Iso-Britannia otti alueen haltuunsa ensimmäisen maailmansodan jälkeen. YK:n tavoitteena oli perustaa alueelle kaksi valtiota, toinen juutalaisille ja toinen palestiinalaisille.

Israelin valtion perustaminen vuonna 1948 johti kuitenkin sotaan ja väkivaltaisuuksiin, jotka jatkuvat nykypäivänäkin. Israel miehittää Länsirantaa ja saartaa Gazaa. Väkivallan lisäksi palestiinalaisten elämää ja myös koko Palestiinalaisalueen taloutta haittaavat Israelin armeijan toimeenpanemat liikkumisrajoitukset ja tarkastukset. Israel myös rakentaa Länsirannalle kansainvälisen oikeuden vastaisia siirtokuntia, joihin se asuttaa omia kansalaisiaan.

Palestiinalaisalueen sisällä ongelmia puolestaan aiheuttavat Fatah-puolueen ja EU:n terroristijärjestöksi määrittelemän Hamasin väliset ristiriidat.

Alue otti kuitenkin vuonna 2012 askeleen lähemmäs kohti itsenäisen valtion asemaa, kun YK:n yleiskokous äänesti, että palestiinalaishallinto saa YK:ssa tarkkailijavaltion aseman.

Lähteitä:

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 25.5.2016


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi