Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Vuosituhattavoitteet Nepalissa - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Vuosituhattavoitteet

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna

Vuosituhattavoitteet Nepalissa

Aliravitsemus yleistä

Köyhyys on Nepalissa vähentynyt mutta epätasaisesti. Köyhyys on maaseudulla yleisempää kuin kaupungeissa. Maan aliravitsemusluvut ovat maailman korkeimpien joukossa. Yli 40 prosenttia alle 5-vuotiaista on pienikasvuisia.

Nepal: vuosituhattavoitteet

  • Äärimmäisessä köyhyydessä elävien osuus väestöstä 25 % (2010)
  • Peruskoulun aloittaa peruskouluikäisistä -
  • Peruskoulun aloittavista sataa poikaa kohti koulun aloittaa - tyttöä
  • Naisia kansanedustajista 33 % (2013)
  • Alle 5-vuotiaiden kuolleisuus (per 1000) 48 (2011)
  • Äitiyskuolleisuus (per 100 000) 170 (2010)
  • Hiv-tartunnan saaneita (15–49-vuotiaat) 0,3 % (2011)
  • Ilman puhdasta vettä väestöstä 12 % (2011)
  • Virallinen kehitysapu BKTL:stä 4,7 % (2011)

 Heikon ruokaturvan taustalla ovat esimerkiksi maatalouden huono tuottavuus, investointien puute ja ilmastonmuutos.

Koulu jää usein kesken

Nepalista ei ole saatavilla virallisia YK:n tilastoja koulunaloituksen suhteen, mutta joidenkin arvioiden mukaan koulun aloittaa lähes 90 prosenttia lapsista. Opetuksen laatu ja koulun keskeyttäminen on kuitenkin edelleen ongelma.

Etenkin syrjäseuduilla elävien kastittomien ja etnisten vähemmistöjen koulunaloitus on kuitenkin harvinaisempaa kuin valtaväestön.

Tasa-arvo etenee hitaasti

Naisten osuus parlamenttipaikoista on noussut sukupuolikiintiön ansiosta 33 prosenttiin. Patriarkaalisen kulttuurin vuoksi tasa-arvo etenee kuitenkin hitaasti. Esimerkiksi naisiin kohdistuva väkivalta on yleistä.

Aliravitsemus tappaa lapsia

Vuoden 1990 jälkeen alle 5-vuotiaiden kuolleisuus on vähentynyt lähes kahdella kolmasosalla, alle 1-vuotiaiden kuolleisuus 58 prosentilla. Taustalla on esimerkiksi lisääntynyt rokottaminen, keuhkokuumeen parempi hoito sekä A-vitamiinin jakaminen.

Huono sanitaatio, huonot terveyspalvelut ja lasten heikko ravinto kuitenkin lisäävät lapsikuolemia. Aliravitsemus on taustalla jopa 60 prosentissa lapsikuolemista.

Äitiyskuolleisuus romahtanut

Äitiyskuolleisuus on vähentynyt Nepalissa vuoden 1990 jälkeen yli kolme neljäsosaa, ja se on yksi harvoista vuosituhattavoitteen saavuttaneista maista. Silti edelleen 170 raskaana olevaa tai synnyttävää naista 100 000:sta kuolee.

Monet synnyttävät kotona, sillä matka terveysasemalle on usein liian pitkä eikä hoitoa aina ole saatavilla. Myös erilaiset haitalliset perinteet heikentävät äitien terveyttä.

Hiv riskiryhmien tauti

Hiv on pysynyt Nepalissa viime vuodet aisoissa. Hiv-positiivisten aikuisten osuus on nykyisin noin 0,3 prosenttia. Hiv on maassa riskiryhmien, kuten suonensisäisten huumeiden käyttäjien, seksityöläisten sekä miesten välisen seksin harrastajien tauti. Seksityöläisten asiakkaiden sekä siirtotyöläisten kautta tauti tarttuu myös matalamman riskin ryhmiin. Uusien hiv-tartuntojen määrä on kuitenkin vähentynyt.

Luonnonkatastrofit uhkaavat

Noin 88 prosentilla nepalilaisista on käytössään puhdasta vettä, joskin tilastot ovat epävarmoja. Sanitaation puute on suuri ongelma: monet ihmiset joutuvat tekemään tarpeensa pihalle, mikä levittää tauteja. Nepal on myös hyvin haavoittuvainen ilmastonmuutokselle ja luonnonkatastrofeille, kuten tulville, maanvyörymille ja kuivuudelle.

Netti harvalla

Nepal sai vuonna 2011 kehitysapua noin 892 000 miljoonaa dollaria, 4,7 prosenttia bruttokansantulostaan. Nettiä käyttää vain yhdeksän ihmistä sadasta, kännykkäliittymä on 44 prosentilla.

Lähteitä:

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 16.8.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi