Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Vuosituhattavoitteet Keniassa - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Vuosituhattavoitteet

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna

Vuosituhattavoitteet Keniassa

Kuivuus kurjistaa

Köyhyys on vähentynyt Keniassa hieman, mutta ei tarpeeksi vuosituhattavoitteen saavuttamiseksi. Myös lasten alipainoisuus on vähentynyt, mutta yhä noin 16 prosenttia alle 5-vuotiaista on alipainoisia.

Kenia: vuosituhattavoitteet

  • Köyhyydessä elävien osuus väestöstä 45 % (2009)
  • Peruskoulun aloittaa peruskouluikäisistä 82 % (2009)
  • Peruskoulun aloittavista sataa poikaa kohti koulun aloittaa 98 tyttöä (2012)
  • Naisia kansanedustajista 21 % (2013)
  • Alle 5-vuotiaiden kuolleisuus (per 1000) 73 (2012)
  • Äitiyskuolleisuus (per 100 000) 400 (2012)
  • Hiv-tartunnan saaneita (15–49-vuotiaat) 6,1 % (2012)
  • Ilman puhdasta vettä väestöstä 38 % (2012)
  • Virallinen kehitysapu BKTL:stä 6,6 % (2012)

Kuivuus vaikeuttaa maanviljelyä. Vuoden 2011 kuivuuskriisin seurauksena yli 3,75 miljoonaa kenialaista tarvitsi hätäapua.

Ilmainen koulutus lisäsi oppilasmääriä

Koulun aloittaminen on Keniassa lisääntynyt sen jälkeen, kun koulutus muutettiin maksuttomaksi vuonna 2003. Maailmanpankin vuoden 2009 tilastojen mukaan 82 prosenttia lapsista aloittaa peruskoulun, Kenian vuoden 2012 omien tilastojen mukaan 95 prosenttia.

Oppilasmäärien lisääntyminen on aiheuttanut huolta opetuksen tasosta: yhdellä opettajalla on keskimäärin 47 oppilasta.

Tasa-arvo vielä kaukana

Naisten osuus parlamenttipaikoista on kasvanut vuoden 1990 jälkeen. Silti naisilla on edelleen vain parikymmentä prosenttia parlamenttipaikoista. Myös hiv ja perheväkivalta ovat yleisiä naisten kokemia ongelmia. Edistys tasa-arvoasioissa näkyy esimerkiksi siinä, että peruskoulun aloittaa sataa poikaa kohti 98 tyttöä.

Vuonna 2010 säädetty perustuslaki takaa, että julkisissa viroissa samaa sukupuolta saa edustaa korkeintaan kaksi kolmesta.

Lapsikuolleisuus vähenee

Kenian lapsikuolleisuus on lähtenyt laskuun vasta 2000-luvulla. Vuosina 1999–2011 lapsikuolleisuus väheni 38 prosenttia. Tuhatta alle 5-vuotiasta kohti kuolee 73. Taustalla ovat esimerkiksi aliravitsemus, ripuli ja malaria. Hallituksen tuore strategia pyrkii vaikuttamaan taustalla oleviin syihin, kuten köyhyyteen, tietämättömyyteen ja haitallisiin perinteisin.

Äitiysterveys paranee

Äitiyskuolleisuus nousi vielä 1990-luvun alussa mutta on vuodesta 1995 laskenut yli neljänneksen. Sataatuhatta synnytystä tai raskautta kohti kuolee 400 naista. Noin viidennestä äitiyskuolemista selittää hiv. Alle puoleen synnytyksistä osallistuu ammattilainen – tavoite vuodelle 2015 on 90 prosenttia.

Hiv-epidemia tasaantuu

Hiv on yksi vakavimmista Kenian kansanterveyden haasteita. Tartunta on nyt noin 6,1 prosentilla kenialaisista aikuisista, aids-orpoja on yli miljoona. Hiv-positiivisten osuus väestöstä, uusien tartuntojen määrä sekä kuolemat ovat kuitenkin vähentyneet huippuvuosista esimerkiksi lisääntyneen hoidon ansiosta.

Maaseudun vesitilanne heikko

Noin 62 prosentilla kenialaisista on käytössään puhdasta juomavettä. Erot maaseudun ja kaupunkien välillä ovat suuret: kaupungeissa puhdasta vettä on 82 prosentilla, maaseudulla 55 prosentilla. Kenian maapinta-alasta vain noin kuusi prosenttia on metsää. Sitä häviää esimerkiksi kestämättömän metsävarojen käytön ja laittomien hakkuiden vuoksi.

Kännykkäliittymä useimmilla

Alle seitsemän prosenttia Kenian bruttokansantulosta tulee kehitysavusta. Internetiä käyttää 44 ihmistä sadasta ja kännykän kautta useampikin, kännykkäliittymä on 71:lla sadasta. Kenia tunnetaan mobiilisovellusten kärkimaana. Maasta on lähtöisin esimerkiksi kännykkämaksujärjestelmä M-Pesa.

Lähteitä:

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 10.7.2014


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi