YK:n viimeisimmän, vuoden 2005, tilaston mukaan noin 39 prosenttia etiopialaisista elää alle 1,25 dollarilla päivässä. Vuonna 2011 maa kärsi kuivuuden aiheuttamasta vaikeasta ruokakriisistä. Maan hallitus on kuitenkin viime vuosina käyttänyt suuren osan budjetistaan köyhyyteen liittyviin sektoreihin, ja tuoreimman vuosituhattavoiteraportin mukaan köyhyys onkin vähentynyt.
Yli viidennes valtion budjetista käytetään opetukseen, ja maalla on myös opetuksen kehittämisohjelmia. Osuus koulun aloittavista on noussut vuoden 1999 jälkeen 45 prosenttiyksiköllä. Jo 81 prosenttia lapsista aloittaa koulun. Koulun keskeyttäminen on kuitenkin yleistä.
Naisten asema on Etiopiassa heikko, mutta kehitystäkin on tapahtunut. Naisten osuus parlamentin jäsenistä on noussut 28 prosenttiin. Myös tyttöjen osuus peruskoulun aloittaneista on kasvanut. Sataa poikaa kohti peruskoulun aloittaa 91 tyttöä. Toisen asteen koulutuksen aloituksessa tyttöjen osuus on kuitenkin vain 82, kolmannella asteella 36.
Muun muassa rokotusten yleistymisen ansiosta alle 5-vuotiaiden kuolleisuus on laskenut noin 42 prosentilla ja alle 1-vuotiaiden kuolleisuus 39 prosentilla vuoden 1990 jälkeen. Silti Etiopiassa kuolee lapsia yhä 23:nneksi eniten maailmassa. Lapset kuolevat usein malariaan, keuhkokuumeeseen, ripuliin tai jo vastasyntyneinä. Suurin osa kuolemista voitaisiin ehkäistä yksinkertaisin toimin, kuten rintaruokinnalla, käsien saippuapesulla sekä hivenainelisillä.
Etiopiassa kuolee sataatuhatta synnytystä kohti 350 naista – keskimäärin luku on kehitysmaissa 240. Useimmat naiset synnyttävät edelleen ilman ammattilaisen apua eivätkä käy äitiysneuvolassa. Usein hoidon tarpeesta ei tiedetä tai hoitoa ei ole saatavilla. Hallitus pyrkii parantamaan tilannetta muun muassa lisäämällä maaseudulle uusia terveydenhuollon työntekijöitä. Vuoden 1990 jälkeen äitiyskuolleisuus on vähentynyt lähes kahdella kolmasosalla.
Hiv-epidemia on pysynyt Etiopiassa viime vuosina tasaisena, ja kaupungeissa tartunnan saaneiden osuus on vähenemässä. YK:n hiv-ohjelma UNAIDSin mukaan tartunta on 1,4–2,8 prosentilla väestöstä. Osuus on matalampi kuin monissa muissa Saharan eteläpuolisen Afrikan maissa. Toisaalta hiv-positiivisten absoluuttinen määrä, 1,1 miljoonaa, on maailman kärkipäätä.
Vaikka vesi- ja sanitaatiotilanne on parantunut, vain 44 prosentilla etiopialaisista on käytössään puhdasta juomavettä. Etenkin maaseudulla tilanne on huono. Myös sanitaatiopalvelut ovat heikolla tolalla: reilulla viidenneksellä on kunnollinen sanitaatio. Etiopia on herkkä sääilmiöille, kuten kuivuudelle, joka vaivaa koko Afrikan sarvea.
Etiopian talous on kasvanut viime vuosina nopeasti, mutta muun muassa korkea ruuan ja polttoaineen hinta sekä inflaatio ovat hankaloittaneet kasvua. Maa on hyvin riippuvainen kehitysavusta, ja se sai vuonna 2010 virallista kehitysapua noin 3,5 miljardia dollaria, lähes 12 prosenttia bruttokansantulostaan.
