Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Köyhyyden ja epätasa-arvon kierre kurittaa Nepalia - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Kehityksen haasteet

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna

Köyhyyden ja epätasa-arvon kierre kurittaa Nepalia

Nepal on edennyt monilla sektoreilla hyvin, mutta etenkin naisten asemassa on parantamisen varaa.

Nepalilaistyttö. Kuva: Milma KettunenNepalin naisten asema on vaikea mutta parantumaan päin. Kuva: Milma Kettunen

Nepal on yksi Etelä-Aasian köyhimmistä maista, ja se lasketaan edelleen maailman vähiten kehittyneiden maiden joukkoon.

Katkerasta sisällissodasta toipuva maa on kuitenkin edistynyt: sodan alkaessa vuonna 1996 yli kaksi kolmasosaa nepalilaisista eli alle 1,25 dollarilla päivässä. Vuonna 2010 osuus oli enää 25 prosenttia.

Edistyksestä huolimatta ongelmat ovat valtavia ja eri ryhmien välinen epätasa-arvo suurta. Maaseudun köyhyysaste on yli kolme kertaa suurempi kuin kaupunkien. Erityisen yleistä köyhyys on syrjäisillä vuoristoalueilla.

Useimmat nepalilaiset elävät maaseudulla, ja siellä useimmat elävät maataloudesta, jonka tuottavuutta kuitenkin rajoittavat esimerkiksi hankalat luonnonolosuhteet, maatalouden palveluiden puute sekä infrastruktuuriin liittyvät ongelmat, kuten huonot tiet. Tilojen keskimääräinen koko on vain noin 0,7 hehtaaria.

Nepal: inhimillisen kehityksen indeksi

Sijoitus 157 / 187 maan joukossa

Indeksi mittaa valtioiden kehitysastetta terveyden, koulutuksen ja tulojen perusteella. Suomi on sijalla 21.

Vaikka peruspalvelut ovat Nepalissa viime vuosina parantuneet, etenkin syrjäseuduilla niistä on usein pulaa. Tiet ovat huonoja, ammattikoulutusta ei usein ole saatavilla ja matkat terveyskeskuksiin ovat pitkiä. Kunnollisen vessan puutteessa ihmiset saattavat joutua tekemään tarpeensa pihoille tai pelloille.

Synnytys voi tappaa

Vauraus ei jakaudu Nepalissa eriarvoisesti vain maaseudun ja kaupunkien kesken, vaan köyhyyteen vaikuttavat myös muut seikat: kasti, etninen tausta ja sukupuoli.

Yksi Nepalin suurimmista haasteista on naisten aseman parantaminen. Vaikka tyttöjen koulutus on viime vuosina edistynyt ja maan perustuslakia säätävässä kokouksessa on sukupuolikiintiö, naisten asema on surkea etenkin maaseudulla.

Väkivalta naisia kohtaan on yleistä, ja syrjäisimmillä seuduilla heihin kohdistetaan monenlaisia haitallisia perinteitä, jotka vaikuttavat heidän terveyteensä myös raskausaikana.

Äitiyskuolleisuus on Nepalissa vähentynyt 20 vuodessa yli kolmella neljäsosalla. Silti naiset eivät vieläkään heikon asemansa, köyhyyden sekä välimatkojen vuoksi pysty aina lähtemään synnyttämään terveysasemalle.

Ammattikoulutusta tarvitaan lisää

Suomi on tehnyt Nepalin kanssa kehitysyhteistyötä vuodesta 1983. Vuonna 2013 Suomi tukee Nepalia noin 20 miljoonalla eurolla.

Suomen painopisteet Nepalissa tehtävässä kehitysyhteistyössä ovat koulutus, puhdas vesi ja sanitaatio, hyvä hallinto, metsien ja muiden luonnonvarojen hallinta sekä naisten ja syrjäytyneiden toimeentulon tukeminen.

Yksi tärkeimmistä on opetussektori: Nepalissa suurin osa lapsista aloittaa nykyisin koulun, mutta koulu jää usein kesken ja opetus on huonoa. Etnisten vähemmistöjen on edelleen muita vaikeampi saada koulutusta.

Suomi pyrkii tukee muun muassa ammattikoulutusta, sillä tällä hetkellä moni ammattitaidoton nuori päätyy työttömäksi tai huonopalkkaiseen työhön. Suomi tukee myös Nepalin opetussektorin koulu-uudistusohjelmaa. Sen tarkoituksena on, että kaikki nepalilaislapset pääsisivät kouluun ja että opetuksen laatu paranisi.

Lähteitä:

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 13.8.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi