Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Sambian köyhimmät eivät hyödy kasvusta - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Kehityksen haasteet

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna

Sambian köyhimmät eivät hyödy kasvusta

Tuloerot ovat valtavat, vaikka Sambian talous kasvaa kaiken aikaa.

Viljelijän satoa Luapulassa Sambiassa. Kuva: Outi-Einola HeadMaanviljelylle on Sambiassa hyvät olosuhteet, mutta moni viljelijä elää kädestä suuhun. Kuva: Outi Einola-Head

Sambian talous on kasvanut viime vuosina noin 6–7 prosentin vuosivauhtia, mutta silti köyhien absoluuttinen määrä on kasvanut.

Köyhien prosenttiosuus on hieman vähentynyt, mutta arviot vaihtelevat rajusti: Maailmanpankin mukaan noin kolme neljäsosaa sambialaisista elää alle 1,25 dollarilla päivässä, Sambian omien tietojen mukaan äärimmäisen köyhiä on 42 prosenttia.

Talouskasvu on hyödyttänyt vain osaa sambialaisista, ja tuloerot ovat viime vuosina kasvaneet. Maan rikkaimman kymmenyksen arvellaan tienaavan yli puolet tuloista.

Talouskasvu on keskittynyt kaupunkeihin, joten köyhyys on vähentynyt niissä nopeammin. Maaseudulla sen sijaan kärsitään edelleen infrastruktuurin ja peruspalveluiden puutteesta.

Sambialaisten köyhyyteen on vaikuttanut myös laajalle levinnyt hiv-epidemia. Noin 12,5 prosentilla sambialaisista 15–49-vuotiaista on tartunta. Osuus on hieman vähentynyt viime vuosina, mutta aids on edelleen valtava ongelma, joka vaikuttaa esimerkiksi odottavien äitien terveyteen.

Metsät katoavat

Suurin osa Sambian köyhistä elää maaseudulla ja on riippuvainen maataloudesta elinkeinonaan. Vaikka maanviljelysolosuhteet ovat hyvät, maatalous tuottaa huonosti. Viljelijöiden tilat ovat pieniä, moni elää kädestä suuhun ja viljelee vain yhtä kasvia. Sato on riippuvainen sateista ja perinteisistä menetelmistä. Kunnollisia teitä, lannoitteita tai siemeniä ei usein ole.

Sambia: inhimillisen kehityksen indeksi

Sijoitus 163 / 187 maan joukossa

Indeksi mittaa valtioiden kehitysastetta terveyden, koulutuksen ja tulojen perusteella. Suomi on sijalla 21.

Köyhyyden lisäksi myös ympäristötuhot ovat Sambialle ongelma. Maa on hyvin herkkä luonnonkatastrofeille, maaperä rappeutuu ja metsät katoavat – metsäkadon tahti on maailman pahimpien joukossa.

Metsän osuus pinta-alasta on pudonnut 60 prosentista 50:een vuosina 1990–2010.

Taustalla ovat metsien hakkuu puuhiileksi ja polttoaineeksi, lisääntyvä maatalous sekä asutuksen leviäminen. Maaseudulla yli 80 prosenttia väestöstä tarvitsee puuta ruuanlaittoon.

Suomi tukee maatalous- ja metsäsektoreita

Suomi ja Sambia ovat tehneet kehitysyhteistyötä 40 vuotta. Suomen kahdenvälinen tuki Sambialle on 16,7 miljoonaa euroa vuonna 2013. Osa tuesta on yleistä budjettitukea. Yhteistyön painopisteinä ovat maataloustuotannon parantaminen, metsäkadon vähentäminen, hyvän hallinnon edistäminen sekä yksityisen sektorin kehitys.

Maataloussektorilla Suomi ja Sambia ovat tehneet yhteistyötä yli 30 vuotta. Suomen kehitysyhteistyön tavoitteena on parantaa etenkin pienviljelijöiden tuottavuutta esimerkiksi kastelujärjestelmien ja erilaisten teknologioiden käyttöä lisäämällä.

Samalla pyritään puuttumaan myös esimerkiksi naisten asemaan sekä lisäämään ilmastonmuutoksen sietokykyä.

Suomella on pitkä historia myös Sambian ympäristösektorilla, etenkin metsäsektorilla. Tällä hetkellä pyritään etenkin ilmastonmuutoksen sekä muiden ympäristöongelmien huomioimiseen maan politiikassa, jotta luonnonvaroja käytettäisiin kestävästi.

Lähteitä:

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 16.8.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi