Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Tansanian köyhät elävät maaseudulla - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Kehityksen haasteet

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna

Tansanian köyhät elävät maaseudulla

Talouskasvusta huolimatta Tansanian maaseudulta puuttuvat usein peruspalvelutkin.

Mohamedi Salum Lindongolla on vihannestiskitansanialaisen Mbaen kylän torilla. Kuva: Erja-Outi HeinoMohamedi Salum Lindongolla on vihannestiskii tansanialaisen Mbaen kylän torilla. Kuva: Erja-Outi Heino

Kolme neljäsosaa tansanialaisista elää maaseudulla ja saa niukan elantonsa pienviljelystä ja karjataloudesta. Maan väestö kasvaa kovaa vauhtia, mutta maataloussektorin tuottavuus ei ole kasvanut samaan tahtia. Niinpä köyhyyskään ei ole talouskasvusta huolimatta viime vuosina juuri vähentynyt.

YK:n tilastojen mukaan yli kaksi kolmasosaa tansanialaisista elää alle 1,25 dollarilla päivässä.

Suurin osa köyhistä elää maaseudulla. Maaseudulta puuttuvat esimerkiksi monet peruspalvelut, kunnollinen infrastruktuuri sekä mahdollisuudet päästä markkinoille. Maatalouden kehittymistä vaikeuttaa myös maanomistusoikeuksien epävarmuus.

Köyhyys heijastuu esimerkiksi Tansanian äitiyskuolleisuuslukuihin, jotka ovat maailman korkeimpien joukossa. Vaikka äitiyskuolleisuus on lähes puolittunut sitten vuoden 1990, tilastojen mukaan 460 naista 100 000:sta kuolee. Maa kuuluu niiden 10 maailman maan joukkoon, joissa tapahtuu 60 prosenttia maailman äitiyskuolemista.

Tansania: inhimillisen kehityksen indeksi

Sijoitus 152 / 187 maan joukossa

Indeksi mittaa valtioiden kehitysastetta terveyden, koulutuksen ja tulojen perusteella. Suomi on sijalla 21.

Taustalla on esimerkiksi terveyspalveluiden puute. Moni nainen kuolee verenvuotoon, raskausmyrkytykseen tai muihin komplikaatioihin. Pitkät välimatkat ja rahapula estävät usein lähdön terveysasemalle synnyttämään.

Maakaasuvarat käyttöön

Tansanian tulevaisuuden suunta saattaa löytyä luonnonvaroista. Maasta on löytynyt valtava määrä maakaasua, ja suuret kansainväliset yhtiöt ovat iskeneet silmänsä maahan.

Avainkysymys on, onnistuuko maa hyötymään luonnonvaroistaan ja vähentämään niiden avulla köyhyyttä. Tavallinen kansa on jo kritisoinut sitä, ettei öljy- ja kaasuhankkeista anneta riittävästi tietoa. Maan pitäisikin satsata esimerkiksi läpinäkyvyyteen luonnonvarasektorilla sekä peruspalveluihin.

Suomi tukee metsäsektoria

Tansania on Suomen Tansania on Suomen pitkäaikaisin kehitysyhteistyön kumppanimaa. Vuonna 2013 Suomen kahdenvälinen tuki Tansanialle on 27 miljoonaa euroa.

Suomen painopisteet Tansanian kanssa tehtävässä kehitysyhteistyössä ovat hyvä hallinto ja tasavertaiset palvelut, kestävä luonnonvarojen hallinta sekä osallistava, kestävä ja työllistävä kasvu. Luonnonvaroihin liittyvistä ongelmista yksi akuuteimmista on metsien häviäminen.

Tansanian metsät työllistävät ihmisiä ja niistä saadaan esimerkiksi polttoainetta, lääkekasveja ja puutavaraa, mutta siitä huolimatta ne häviävät noin 400 000 hehtaarin vuosivauhtia. Kasvava väestö tyydyttää yli 90 prosenttia energiantarpeestaan puulla, ja metsiä hakataan nopeammin kuin ne ehtivät uusiutua. Samaan aikaan maanviljelysmaasta riippuvaisen väestön määrä kasvaa, ja niinpä metsiä kasketaan myös viljelysmaaksi.

Suomi on tukenut Tansanian metsäsektoria 1970-luvulta alkaen. Suomi tukee muun muassa maan kansallista metsäohjelmaa sekä lisäksi yksityistä sektoria ja kansalaisjärjestöjen hankkeita. Metsäsektorin tukemisella uskotaan olevan vaikutusta myös köyhyyden vähenemiseen.

Lähteitä:

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 8.8.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi