Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Hiv ja köyhyys kurittavat Keniaa - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Kehityksen haasteet

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna

Hiv ja köyhyys kurittavat Keniaa

Kenialaisten elinolosuhteet ovat viime vuosina parantuneet, mutta etenkin laajalle levinnyt hiv-epidemia hidastaa kehitystä.

Kasvavan väestön toivo paremmasta elämästä paisuttaa kaupunkeja ja monet päätyvät asumaan slummeihin. Kiberan slummissa Nairobissa asuu noin miljoona ihmistä. Kuva: Pasi Riikonen. Kenian kasvavan väestön toivo paremmasta elämästä paisuttaa kaupunkeja, ja monet päätyvät asumaan slummeihin. Kuva: Pasi Riikonen.

Kenia on Suomen kehitysyhteistyön pääkumppanimaista ainoa, jota ei lasketa niin sanottujen vähiten kehittyneiden maiden joukkoon. Maan talous on viime vuosina kasvanut ja äärimmäisessä köyhyydessä elävien osuus vähentynyt.

Maassa on kuitenkin maailman suurimpiin kuuluvat tuloerot, ja myös eri alueiden välillä varallisuuserot ovat suuria. Erityisen köyhiä ovat pohjois- ja itäosat. Ne ovat herkkiä kuivuuden ja tulvien kaltaisille sääilmiöille, jotka piinaavat maata säännöllisesti.

Yksi Kenian menestystarinoista on peruskoulu, joka muutettiin maksuttomaksi vuonna 2003. Oikeus peruskoulutukseen on taattu perustuslaissa.

Sen ansiosta koulun aloittaa Maailmanpankin tilastojen mukaan nyt 83 prosenttia kenialaislapsista. Maan omien tilastojen mukaan osuus on jo 96 prosenttia. Vielä vuonna 1999 koulun aloitti alle kaksi kolmasosaa lapsista. Myös koulun saaminen päätökseen on lisääntynyt. Oppilasmäärien lisääntyminen on kuitenkin herättänyt huolta opetuksen tasosta.

Kenia: Inhimillisen kehityksen indeksi

Sijoitus 145 / 187 maan joukossa

Indeksi mittaa valtioiden kehitysastetta terveyden, koulutuksen ja tulojen perusteella. Suomi on sijalla 21.

Hiv-taistelu etenee

Kenian terveystilanne vaatii vielä paljon parannuksia. Äitiys- ja lapsikuolleisuus lähtivät maassa laskuun vasta 2000-luvulla.Yksi syy on hiv, joka on yksi kansanterveyden suurimmista haasteista. Se selittää esimerkiksi äitiyskuolemista noin 20 prosenttia. Maan 15–49-vuotiaista 6,2 prosentilla on tartunta, aids-orpoja on pitkälle toista miljoonaa.

Epidemia on levinnyt koko yhteiskuntaan sen sijaan, että se olisi pelkkien riskiryhmien tauti. Se on syventänyt köyhyyttä, hidastanut talouskasvua, laskenut elinajanodotetta ja pahentanut muita tartuntatauteja.

Maassa on kuitenkin tehty töitä epidemian taltuttamiseksi. Lääkitystä saa 83 prosenttia sitä tarvitsevista. Raskaana olevien hiv-positiivisten naisten lääkitystä on parannettu, terveydenhuoltohenkilökuntaa on koulutettu ja testausta lisätty.

Hiv-positiivisten osuus väestöstä onkin laskenut, ja esimerkiksi vuonna 2010 uusia tartuntoja oli alle kolmannes siitä, mitä pahimpana vuonna 1993.

Korruptio koettelee Keniaa

Suomi ja Kenia ovat tehneet kehitysyhteistyötä yli 30 vuotta. Vuonna 2013 Suomi tukee Keniaa 15,9 miljoonalla eurolla. Työn painopisteitä ovat demokraattisen ja ihmisoikeuksia kunnioittavan yhteiskunnan edistäminen, köyhyyden vähentäminen sekä metsä- ja vesivarojen hallinnon ja käytön parantaminen.

Viime vuosina Kenian kehityksessä ovat herättäneet huolta etenkin korruptio, ihmisoikeusloukkaukset ja oikeusvaltioperiaatteen ongelmat. Korruptiota on niin poliisin, vallanpitäjien kuin liikemiestenkin keskuudessa. Ihmisoikeusloukkauksista tai korruptiosta ei usein joudu vastuuseen.

Suomi pyrkii muuttamaan tilannetta rahoittamalla erilaisia oikeusvaltiota vahvistavia elimiä. Suomi tukee esimerkiksi maan valvontavirastoja, naisten asemaa edistävää UN Womenia sekä kansalaisyhteiskuntaverkoston kansalaiskasvatusohjelmaa. Suomi rahoitti myös vuoden 2013 vaalien järjestämisestä vastaavaa vaalikomissiota.

Lähteitä:

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 16.8.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi