Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Maailman tausta: Ihmiskauppa (4.2011) - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Globaalikasvatus: Ihmiskauppa (4.2011)

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna

Ihmiskauppa (4.2011)

Ihmiskauppa. (Kuva: IraGelb, Flickr.com / cc 2.0)Jopa miljoonat ihmiset joutuvat vuosittain kauppatavaraksi. (Kuva: IraGelb / Flickr.com, cc 2.0)

Ihmiskauppa koskettaa koko maailmaa

Kaikki maailman maat ovat yhteyksissä ihmiskauppaan joko lähtö-, tulo- tai kauttakulkumaina – tai jopa kaikkina näinä. Vuosittain jopa neljä miljoonaa ihmistä joutuu kaupatuksi esimerkiksi seksi- tai pakkotyöhön. Viime vuosina tietoisuus ongelmasta on kuitenkin kasvanut, ja syylliset tuomitaan yhä useammin.

Tietämätön joutuu Kosovossa ihmiskaupan uhriksi

Kosovossa tyypillinen ihmiskaupan uhri on teinityttö, joka on houkuteltu tai pakotettu seksiorjuuteen. Maa taistelee Suomen tuella ihmiskauppaa vastaan tukemalla uhreja ja levittämällä tietoa ihmiskaupan vaaroista.

Ihmiskaupan uhrit jäävät Suomessa pimentoon

Suomi on vuosittain jopa satojen ihmiskaupan uhrien kauttakulku- ja kohdemaa. Suuri osa uhreista jää kuitenkin tunnistamatta. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään on ohjattu vuodesta 2006 alkaen vain reilut sata ihmistä.

Faktat

  • Vuonna 2006 111 maailman maassa tunnistettiin yhteensä noin 21 400 ihmiskaupan uhria. Todellisuudessa uhreja saattaa olla vuosittain jopa neljä miljoonaa.
  • Ihmiskauppa määritellään YK:n ihmiskaupan vastaisessa pöytäkirjassa (Protocol to Prevent, Suppress and Punish Trafficking in Persons), joka on osa kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaista sopimusta (United Nations Convention against Transnational Organized Crime). Pöytäkirja tuli voimaan vuonna 2003, ja se velvoittaa osallistujavaltiot kriminalisoimaan ihmiskaupan.
  • Ihmiskaupan muotoja ovat esimerkiksi seksuaalinen hyväksikäyttö, pakkotyö, orjuuteen tai sen kaltaisiin olosuhteisiin pakottaminen sekä elinkauppa. Uhri huijataan tai pakotetaan mukaan esimerkiksi uhkailemalla tai väkivaltaa käyttämällä.
  • YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan järjestön UNODC:n mukaan ihmiskaupan uhreista 79 prosenttia on seksuaalisen riiston uhreja, 18 prosenttia pakkotyön uhreja. Luultavasti pakkotyön osuus on kuitenkin arvioitua yleisempi.
  • Ihmiskauppa on yksi kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden tuottoisimmista toimintamuodoista. Tekijöiden joukossa on myös naisia, jotka saattavat olla itsekin entisiä uhreja. Tekijä saattaa olla myös uhrin tuttu, ja lapsia myyvät jopa heidän omat perheensä.
  • YK:n mukaan ihmiskaupan arvo vuonna 2008 oli noin 22 miljardia euroa. Torjuntaan käytettiin samaan aikaan vain 0,5 prosenttia summasta.

Maailman taustojen toimitustyöstä vastaa ulkoministeriön kehitysviestinnän toimeksiannosta Suomen OneWorld -portaaliyhdistys.

Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi