Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Vuosituhannen kehitystavoitteet (6.2010) - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Globaalikasvatus: Vuosituhannen kehitystavoitteet (6.2010)

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna

Vuosituhannen kehitystavoitteet (6.2010)

Isä ja tytär töissä pellolla Intiassa. (Kuva: Dan Tunstall / World Resources Institute / cc 2.0 / Flickr)Vuosituhattavoitteisiin kuuluu muun muassa nälkäisten määrän puolittaminen. Isä ja tytär töissä pellolla Intiassa.  (Kuva: Dan Tunstall / World Resources Institute, flickr.com, cc 2.0)

Vuosituhattavoitteet ovat ponnistus kohti parempaa maailmaa

Vuonna 2000 maailman johtajat sopivat YK:n johdolla kahdeksasta vuosituhattavoitteesta, joiden tarkoituksena on parantaa kehitysmaiden asukkaiden  elämää vuoteen 2015 mennessä. Monissa tavoitteissa on edistytty hyvin, mutta toisaalta monet uhkaavat jäädä saavuttamatta. Esimerkiksi äärimmäinen köyhyys on vähentynyt, mutta nälkäisten määrä on kasvanut.

Äitiyskuolleisuus vähenee kehitysyhteistyöllä

Maailman äitiysterveystilanne on parantunut merkittävästi vuodesta 1990. Kehitysyhteistyön avulla on jaettu tietoa äitiysterveyden riskeistä ja luotu tapoja välttää niitä. Esimerkiksi Malawissa sairaalojen yhteyteen on rakennettu odotustiloja raskaana oleville naisille Väestöliiton tuella.

Tahdon puute ja globaalit kriisit kehityksen esteinä

Vuosituhattavoitteet velvoittavat myös teollisuusmaita toimimaan paremman maailman puolesta. Lupauksista huolimatta esimerkiksi kehitysapua ei kuitenkaan ole lisätty riittävästi, ja samaan aikaan talouskriisi hidastaa monien tavoitteiden saavuttamista. 

Faktat: Tilastotietoa vuosituhattavoitteista

YK:n kahdeksan vuosituhattavoitetta jaetaan 21 alatavoitteeseen, joita mitataan 60 eri indikaattorilla.

Vuonna 2005 teollisuusmaat lupasivat tuplata Afrikkaan annettavan kehitysavun määrän vuoteen 2010 mennessä. Vuoden 2009 tietojen mukaan kahdenvälinen apu Afrikkaan on kuitenkin noussut vain kolme prosenttia.

Eniten kehitysapua saivat vuonna 2008 Irak, Afganistan, Etiopia, palestiinalaisalueet ja Vietnam.

Maataloudesta elää 75 prosenttia maailman köyhistä. Silti maatalous saa vain noin 4,4 prosenttia kahdenvälisestä kehitysavusta. Eniten apua saa sosiaalisektori, johon lasketaan muun muassa koulutus, terveys ja vesi.

Kehitysmaassa asuva nainen kuolee 36 kertaa todennäköisemmin raskaudesta johtuvaan syyhyn kuin kehittyneessä maassa elävä.

Lisääntymisterveyspalveluiden tarpeesta huolimatta perhesuunnittelun osuus terveyteen kohdistetusta kehitysavusta putosi vuosina 2000–2008 kahdeksasta prosentista kolmeen.

Entiseen Neuvostoliittoon kuuluneissa IVY-maissa korkeakouluissa on 130 naista sataa miestä kohti. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa naisten osuus on vain 67.

19 prosenttia maailman parlamenttien jäsenistä on naisia. Korkein osuus on Ruandassa, 56.

Noin 8,1 miljoonaa alle 5-vuotiasta kuolee vuosittain pääasiassa estettävissä oleviin syihin, kuten likaisen veden aiheuttamiin tauteihin. Noin puolet kuolemista tilastoidaan Intiassa, Nigeriassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Kiinassa ja Pakistanissa.

Kehitysmaissa alle kolmanneksella nuorista miehistä ja alle viidenneksellä nuorista naisista on riittävät perustiedot hivistä.

Maailman taustojen toimitustyöstä vastaa ulkoministeriön kehitysviestinnän toimeksiannosta Suomen OneWorld -portaaliyhdistys.

 

Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi