Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Vihreä talous työllistää - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Teemat: Vihreä talous

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna

Vihreä talous työllistää

Ihmiskunta kuluttaa enemmän luonnonvaroja kuin maapallo pystyy niitä tuottamaan. Vihreä talous pyrkii luomaan talouskasvua ja hyvinvointia luontoa rasittamatta.

Vihreä talous, biodieseliä planktonlevistä Vietnamissa. Kuva: Marja-Leena KultanenVietnamin Ho Chi Minhissä sijaitseva maatalous- ja metsäyliopisto tutkii biodieselin valmistusta planktonlevistä. Hanke on osa Suomen ympäristö- ja energiakumppanuusohjelmaa (EEP). Kuva: Marja-Leena Kultanen

Viime vuosikymmenien aikana useat kehitysmaat ovat vaurastuneet samaa tahtia teollisuusmaiden kanssa. Sadat miljoonat ihmiset varsinkin Itä-Aasiassa ovat onnistuneet nostamaan itsensä köyhyydestä.

Elintaso on kuitenkin parantunut ja talous kasvanut luonnon kustannuksella. Tällä hetkellä ihmiskunta käyttää luonnonvaroja puolitoista kertaa enemmän kuin maapallo pystyy niitä tuottamaan.

Ihmiskunta on ylikuluttanut luonnonvarojaan jo 1970-luvulta lähtien. Tilanne vain pahenee, sillä väestö kasvaa ja vaurastuu. Samaan aikaan 2,5 miljardia ihmistä elää yhä köyhyydessä pääosin kehitysmaissa, joissa valtaosa väestöstä saa toimeentulonsa suoraan tai välillisesti luonnonvaroista.

Uusiutuvaa energiaa ja vihreää teknologiaa

YK:n ympäristöohjelma UNEP tarjoaa ratkaisuksi vihreää taloutta, joka tähtää

  • inhimilliseen hyvinvointiin
  • sosiaaliseen tasa-arvoon
  • luonnonvarojen kestävään käyttöön
  • luonnon kantokyvyn ja ekosysteemipalvelujen turvaamiseen.

Vihreä talous suosii uusiutuvaa energiaa ja vihreää teknologiaa, mikä tuottaa talouskasvun lisäksi vihreitä työpaikkoja. Varsinkin kaikkein köyhimmät hyötyvät luontopääoman kasvusta, sillä he saavat elantonsa luonnosta ja kärsivät eniten ympäristöongelmista.

Vihreä talous onkin

  • vähäpäästöistä
  • resurssitehokasta
  • yhteiskunnallisesti osallistavaa
  • ihmisarvoisesti työllistävää.

Köyhät tekevät epävirallista työtä

Liki 80 prosenttia maailman miehistä sekä puolet naisista ja nuorista tekee ansiotyötä. Virallisesti maailman työvoimasta kuusi prosenttia on työttömänä. Useimmiten he ovat naisia ja nuoria.

Kaikkein köyhimmillä ihmisillä ei ole varaa työttömyyteen vaan he hankkivat elantonsa tavalla tai toisella, yleensä virallisten työmarkkinoiden ulkopuolella.

Intiassa ja osassa Saharan eteläpuolista Afrikkaa epävirallisten työmarkkinoiden osuus on jopa 90 prosenttia. Käytännössä kyse on pienimuotoisesta ja heikosti tuottavasta yksityisyritteliäisyydestä. Arviolta 900 miljoonan ihmisen päiväansiot jäävätkin alle puolentoista euron.

Kansainvälinen yhteisö on sopinut ihmisarvoisen työn normeista. Käytännössä ne pätevät vain puoleen maailman työntekijöistä.

  • Ihmisarvoinen työ muiden muassa
  •  takaa tekijälleen riittävän toimeentulon
  • turvaa tekijänsä terveyden ja hengen
  • mahdollistaa ammatillisen järjestäytymisen
  • ei syrji sukupuolen, iän, kansallisuuden, etnisen taustan, uskonnon tai poliittisten näkemysten perusteella
  • huolehtii työaikana ateriatauoista ja terveydenhoidosta
  • kartuttaa eläkettä.

Vastuullinen yrittäminen luo ihmisarvoista työtä

Vastuullinen ja työllistävä yritystoiminta tarvitsee muiden muassaWorld Village FestivalVihreä talous vahvistaa kokonaisvaltaisesti kehitysmaiden talousjärjestelmiä.

  • sijoituksia
  • hyvää hallintoa
  • toimivaa lainsäädäntöä ja verotusta
  • avointa ja läpinäkyvää rahoitusjärjestelmää
  • infrastruktuuria.

Lisäksi kehitysmaiden kestävä vaurastuminen edellyttää muiden muassa

  • taloudellisten hyötyjen tasa-arvoista jakautumista
  • julkisia palveluja, kuten terveydenhoitoa ja koulutusta
  • oikeudenmukaista kauppapolitiikkaa
  • naisten ja nuorten osallistumista työmarkkinoille
  • kaikkein köyhimpien pienyrittäjien sosiaaliturvaa ja rahoituspalveluja.

Suomi ja vihreä talous

Osallistava ja työllistävä vihreä talous on yksi Suomen kehityspolitiikan ja -yhteistyön painopisteistä.

Suomi kannustaa kehitysmaita vastuulliseen ja ihmisarvoisia työpaikkoja luovaan yritystoimintaan. Se vahvistaa kehitysmaiden hyvää hallintoa, julkista varainhankintaa ja mahdollisuuksia hyötyä kansainvälisestä kaupasta. Suomi tukee kehitysmaissa myös alueellista talousintegraatiota sekä tieto- ja osaamisyhteiskuntaa.

Faktat

Ekologinen jalanjälki mittaa, kuinka paljon biologisesti tuottavaa pinta-alaa tarvitaan ihmisten kulutuksen kattamiseen ja hiilidioksidipäästöjen sitomiseen. Suurin ekologinen jalanjälki on qatarilaisilla.

Suomalaiset jättävät maailman 11. suurimman ekologisen jalanjäljen. Se tarkoittaa, että suomalaiset kuluttavat kolme kertaa enemmän luonnonvaroja kuin maapallo pystyy tuottamaan.

Seuraavan vuosikymmenen aikana tarvitaan 600 miljoonaa uutta työpaikkaa, jotta kaikilla maailman ihmisillä olisi työtä.

Lähes 13 prosenttia maailman 15–24-vuotiaista nuorista on virallisesti työttöminä.

Lähteet:

  • Kansainvälinen työjärjestö ILO
  • Maailman luonnonsäätiö WWF: Living Planet 2012 -raportti
  • Ulkoministeriö
  • Ympäristöministeriö
Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 10.12.2014


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi