Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Yhä useampi lapsi kouluun kehitysmaissa - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Teemat: Koulutus

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna

Yhä useampi lapsi kouluun kehitysmaissa

Koulutus luo hyvinvointia ja tasa-arvoa. Jokaisella ihmisellä on oikeus opiskella ja hankkia elämässään tarvitsemiaan tietoja ja taitoja.

Koulutus Nepalissa. Tyttö englannin tunnilla Sangan koulussa. Kuva: Narendra ShresthaTyttö englannin tunnilla Sangan koulussa Nepalissa. Kuva: Narendra Shrestha

Yhä useampi lapsi aloittaa opintiensä myös kehitysmaissa. Varsinkin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa koulumaksujen poistaminen on avannut koulujen ovet miljoonille uusille oppilaille. Lisäksi ilmaiset ateriat ovat houkutelleet lapsia kouluihin muun muassa Intiassa.

Silti 67 miljoonaa lasta ei pääse edelleenkään kouluun. Useimmat heistä asuvat kaikkein köyhimmissä kehitysmaissa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa. Epätodennäköisimmin koulua käy maaseudulla asuvan köyhän perheen tyttö.

Monet koulunsa aloittaneet lapset keskeyttävät opintonsa jo alaluokilla. Harvat kehitysmaiden lapset ja nuoret jatkavat siis suomalaista yläkoulua vastaaville luokka-asteille, lukiosta tai ammattikoulusta puhumattakaan.

Vieläkin harvempi lapsi käy esikoulua, joka valmentaisi häntä opintielle.

Lopputulemana melkein joka viides maailman aikuinen ei osaa lukea eikä kirjoittaa. Valtaosa heistä on naisia.

Miksi kaikki lapset eivät pääse kouluun?

Lapset jäävät pois koulusta monesta syystä:

  • Heidän vanhemmillaan ei ole varaa kouluttaa ainakaan kaikkia lapsia. Ilmainenkin koulutus voi tulla perheelle kalliiksi, sillä useissa maissa vanhemmat joutuvat kustantamaan lastensa koulupuvun, kirjat ja muut opiskeluvälineet.
  • Lapsia tarvitaan kotona työnteossa ja pienempiä sisaruksiaan vahtimassa. Vanhemmat eivät ymmärrä varsinkaan tyttäriensä koulutuksen tärkeyttä.
  • Tyttöjen koulunkäynti estyy usein varhaiseen raskauteen, avioliittoon tai koulussa koettuun seksuaaliseen väkivaltaan.
  • Koulujen puute ja heikko varustetaso, ylitäydet koululuokat, kehno opetus ja opettajapula eivät kannusta opiskeluun.
  • Luonnononnettomuudet ja aseelliset konfliktit keskeyttävät lasten koulunkäynnin jopa vuosikausiksi.
Koulutus kehitysmaissa. Maasai-kyläkoulu Keniassa. Kuva: UMOppitunti maasai-kyläkoulussa Keniassa. Kuva: UM

Vammaiset ja vähemmistölapset jäävät syrjään

Erityisen huonossa asemassa ovat vammaiset lapset, jotka eivät saa opetusta lainkaan tai se ei vastaa heidän tarpeitaan.

Myöskään etnisten ja kielivähemmistöjen lapset eivät saa opetusta äidinkielellään, mikä entisestään syrjäyttää heitä kehityksen valtavirrasta.

Moni lapsi käykin koulua oppimatta sen enempää lukemaan, kirjoittamaan kuin laskemaankaan.

Koulutus edistää tasa-arvoa ja vähentää köyhyyttä

Koulutuksen hyödyt yksilöille, yhteisöille ja yhteiskunnille ovat kiistattomat. Koulutus on tehokas tapa vähentää köyhyyttä ja edistää maan kehitystä:

  • Koulutus lisää ihmisten omanarvontuntoa, elämänhallintaa ja uskoa tulevaisuuteen.
  • Luku- ja kirjoitustaidon lisäksi koulutus antaa valmiuksia itsensä kehittämiseen sekä omien ja lähiyhteisön oikeuksien ajamiseen.
  • Koulutetut ihmiset osaavat etsiä tarvitsemaansa tietoa, vaalia terveyttään, hankkia työmarkkinoilla hyödyllistä ammattitaitoa ja osallistua yhteisönsä päätöksentekoon.
  • Koulutus edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Koulutetuilla naisilla onkin tietotaitoa käydä palkkatöissä tai toimia pienyrittäjinä – ja panostaa siten perheensä hyvinvointiin. Usein koulutettujen äitien perheet ovat vähälapsisia, ja heidän tyttärensä käyvät koulua.
  •  Koulutus tarjoaa lapsille mielekästä tekemistä. Kun lapset ovat koulussa, heidän vanhempansa voivat keskittyä elannon hankkimiseen perheelleen.
  •  Yleinen, yhtäläinen ja ilmainen peruskoulutus ehkäisee lasten erilaista hyväksikäyttöä esimerkiksi työntekijöinä.

YK:n vuosituhattavoitteet ja koulutus

Arviolta 90 prosenttia maailman lapsista aloittaa koulutaipaleensa. Viime vuosien myönteisestä kehityksestä huolimatta yleistä, laadukasta ja ilmaista peruskoulutusta ei onnistuta takaamaan kaikille maailman lapsille vuoteen 2015 mennessä. Haasteena on kaikkein köyhimpien ja syrjäytyneimpien lasten auttaminen opintielle.

Vastaavasti vain Itä-Aasiassa tytöt pääsevät kaikilla kouluasteilla opiskelemaan tasa-arvoisesti poikien kanssa. Parhaiten sukupuolten tasa-arvo toteutuu peruskoulutuksessa.

Erityisopetus Etiopiassa. Kuva: Suomen suurlähetystö, Addis Abeba)Ekaluokkalaisten inkluusioluokka Addis Abebassa, Ethiopia Development Vision. Kuva: Suomen suurlähetystö, Addis Abeba
 

Suomi ja kehitysmaiden koulutus

Kehitysyhteistyössään Suomi kiinnittää huomiota vammaisten, etnisten ja kielellisten vähemmistöjen sekä konfliktialueiden lasten koulutukseen. Suomella on monivuotinen kokemus erityisopetuksesta kehitysmaissa.

Suomi panostaa myös koulutuksen laatuun ja peruskoulun jälkeisten opiskelumahdollisuuksien lisäämiseen nuorille. 

Faktoja

  • Yli puolet koulua käymättömistä lapsista on tyttöjä.
  • 28 miljoonaa lasta ei pääse kouluun aseellisen konfliktin takia.
  • 23 prosenttia Saharan eteläpuolisen Afrikan lapsista ei käy koulua.
  • Saharan eteläpuolisessa Afrikassa tarvitaan miljoona uutta opettajaa, jotta kaikki lapset saisivat perusopetusta vuoteen 2015 mennessä.
  • Seitsemän vuotta peruskoulussa lykkää kehitysmaassa tytön avioitumisikää neljällä vuodella. Lapsiluku vähenee vastaavasti 2,2:lla.

Lähde mm.:

  • YK:n koulutus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO: EFA Global Monitoring Report 2011
Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Tässä palvelussa myös

Päivitetty 25.5.2012


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi