Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Mitä köyhyys on kehitysmaissa? - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Teemat: Köyhyys

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna

Mitä köyhyys on kehitysmaissa?

Köyhä ihminen ei kykene huolehtimaan omista perustarpeistaan ja osallistumaan täysipainoisesti yhteiskuntaan. Viime vuosina köyhyys on vähentynyt varsinkin Itä-Aasiassa. Samaan aikaan ihmisten tulo- ja varallisuuserot ovat kasvaneet.

Köyhyys Mosambikissa. Kuva: Liisa TakalaKadunlakaisija Quelimanessa. Talouskasvun hedelmät eivät ulotu kaikille Mosambikissa. Kuva: Liisa Takala.

Arkipuheessa köyhällä tarkoitetaan ihmistä, jolla ei ole rahaa. Usein köyhyys määritelläänkin suhteessa juuri rahaan ja omaisuuteen. Mittareina käytetään ihmisen tuloja ja varallisuutta.

Maailmanpankin mukaan ihminen on äärimmäisen köyhä, kun hän joutuu selviytymään eurolla päivässä. Tätä nykyä äärimmäisessä köyhyydessä elää 1,3 miljardia ihmistä. Hieman alle 2,5 miljardin ihmisen on tultava toimeen reilulla puolellatoista eurolla päivässä.

Tuloköyhyys on vain yksi köyhyyden monista ulottuvuuksista, joita ovat myös

  • riittämätön ravinto, terveys ja koulutus
  • heikko yhteiskunnallinen asema ja arvostus
  • vähäiset oikeudet, vapaudet ja vaikutusmahdollisuudet
  • yhteiskunnallisten turvaverkkojen puute.

Laajasti ymmärrettynä köyhyys onkin kyvyttömyyttä huolehtia omista perustarpeistaan ja osallistua täysipainoisesti yhteiskuntaan.

Köyhyys on absoluuttista tai suhteellista

Kehitysmaissa köyhyys on useimmiten absoluuttista. Se tarkoittaa, että ihminen ei pysty hankkimaan asumaan, syömään ja vaatettamaan itseään edes perustarpeitaan vastaavalla tavalla.

Teollisuusmaissa köyhyys on yleensä suhteellista. Se taas tarkoittaa, että köyhät ihmiset eivät kykene saavuttamaan yhteiskuntansa minimielintasoa. Se määritellään usein tietyksi prosenttiosuudeksi yhteiskunnan keskimääräisestä ansiotulosta.

Köyhyyden kierre vahvistaa itseään

Köyhyyden syyt ja seuraukset nivoutuvat toisiinsa.

Esimerkiksi väestönkasvu aiheuttaa köyhyyttä niin perheissä kuin yhteiskunnissakin, kun entuudestaan vähäisiä resursseja joudutaan jakamaan entistä suuremmalle joukolle ihmisiä. Väestönkasvu mitätöi myös talouskasvun hyötyjä.

Toisaalta köyhät perheet tarvitsevat yhä edelleen lapsia työntekijöinä ja vanhuuden turvana.

Vastaavasti köyhä ja nälkäinen ihminen ei jaksa opiskella tai työskennellä, mikä entisestään heikentää hänen mahdollisuuksiaan parantaa toimeentuloaan.

Köyhyyttä selittävät myös

  • opetus- ja terveydenhuoltojärjestelmän puutteet
  • yksipuolinen ja raaka-aineiden tuotantoon keskittyvä talousjärjestelmä
  • rikkaita maita suosiva kauppapolitiikka
  • kehittymätön ja tehoton maatalous
  • heikko ja korruptoitunut hallinto
  • ilmastonmuutoksen kärjistämät luonnonilmiöt
  • aseelliset konfliktit.

Köyhyys vähenee, eriarvoisuus lisääntyy

Monissa kehitysmaissa talouskasvu on luonut työpaikkoja ja auttanut ihmisiä vaurastumaan. Esimerkiksi Kiinassa sadat miljoonat ihmiset ovat onnistuneet parantamaan aineellista elintasoaan.

Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana köyhyys onkin vähentynyt maailmassa huomattavasti. Vuonna 1981 yli puolet kehitysmaiden väestöstä eli absoluuttisessa köyhyydessä, nyt osuus on 22 prosenttia.

Talouskasvun hedelmät eivät ole kuitenkaan jakautuneet tasaisesti. Tulo- ja varallisuuserot ovatkin kasvaneet viime vuosina maiden välillä ja sisällä. Esimerkiksi Mosambikissa rikkain kymmenys tienasi vuonna 2008 lähes 20 kertaa enemmän kuin maan köyhin kymmenys.

 

Köyhyys Mosambikissa. Kuva: Juha PeuralaMosambik on yksi Suomen seitsemästä pitkäaikaisesta kehitysyhteistyön kumppanimaasta. Kuva: Juha Peurala 

Vastaavasti monet ihmiset elävät taloudellisesti epävarmassa tilanteessa, jossa mikä tahansa tilapäinenkin kriisi voi syöstä heidät köyhyyteen.

Kyse voi olla perheen elättäjän kuolemasta tai sairaudesta, peruselintarvikkeiden hinnannoususta tai luonnononnettomuudesta, joka vie perheen toimeentulon.

Köyhyyteen voidaan puuttua

Köyhyyden vähentäminen vaatii muiden muassa

  • köyhiä suosivaa talouskasvua
  • köyhiä tukevaa hallintoa ja oikeusjärjestelmää
  • ruokaturvaa sekä perusopetusta ja -terveydenhoitoa
  • turvaverkkoja ja sosiaaliturvaa
  • vähemmistöjen hyväksymistä osaksi yhteiskuntaa
  • naisten opiskelu-, työ- ja vaikutusmahdollisuuksia
  • ympäristökestävyyttä.

YK:n vuosituhattavoitteet

YK:n vuosituhattavoitteista ensimmäinen pyrkii puolittamaan äärimmäisen köyhyyden ja nälän vuoteen 2015 mennessä. Myös muut vuosituhattavoitteet vähentävät köyhyyttä.

Suomen kehityspolitiikka ja köyhyys

Köyhyyden poistaminen on Suomen kehityspolitiikan tärkein tavoite. Suomi pyrkii myös vähentämään taloudellista ja sosiaalista eriarvoisuutta.

Erityistä huomiota Suomi kiinnittää haavoittuvien, helposti syrjäytyvien ja syrjittyjen ihmisten oikeuksiin ja tasavertaisiin osallistumismahdollisuuksiin.

Faktat

  • Vuonna 2008 äärimmäisessä köyhyydessä eli 1,3 miljardia ihmistä. Se on 0,6 miljardia ihmistä vähemmän kuin vuonna 1981.
  • Itä-Aasiassa 14 prosenttia väestöstä eli absoluuttisessa köyhyydessä vuonna 2008. Vuonna 1981 osuus oli 77 prosenttia. Itä-Aasia puolittikin köyhyytensä YK:n vuosituhattavoitteiden mukaisesti kymmenisen vuotta sitten ennen kaikkea Kiinan ansiosta.
  • 47 prosenttia Saharan eteläpuolisen Afrikan väestöstä eli absoluuttisessa köyhyydessä vuonna 2008. Vuonna 1981 osuus oli 51 prosenttia.
  • 456 miljoonaan ihmisen päiväpalkka oli alle euron vuonna 2011.
  •  925 miljoonaa ihmistä kärsi kroonisesta nälästä vuonna 2010.

Lähteet:

  • Maailmanpankki
  • Maailman työjärjestö ILO
  • Ulkoministeriö
  • YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO
Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Muissa ulkoasiainhallinnon palveluissa

Päivitetty 31.5.2012


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi