Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Köyhyys ja nälkä vähenevät hitaasti Etiopiassa - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Kehityksen haasteet

Ulkoministeriön kehitysviestintä, puh. 0295 351182. Verkkojulkaisun päivitys päättyi 30.6.2014.
tilaa_uutiskirje delicious flickr facebook
reuna

Köyhyys ja nälkä vähenevät hitaasti Etiopiassa

Etiopian hallitus on ponnistellut köyhyyden vähentämiseksi viime vuodet, mutta ongelmat ovat syvällä.

Nainen ja lapsi Etiopiassa. Kuva: Satu RyynänenMaatalous tuo elannon suurimmalle osalle etiopialaisista. Kuva: Satu Ryynänen

Etiopian talous on viime vuosina kasvanut ennätysvauhtia, ja YK:n kehitysohjelman UNDP:n mukaan se on myös yksi eniten inhimillistä kehitystään viime vuosina parantaneista maista.

Siitä huolimatta köyhyys on maassa yhä sitkeä ongelma. Bruttokansantulo henkeä kohti on maassa edelleen noin puolet pienempi kuin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa keskimäärin.

Maailmanpankin tilastojen mukaan noin 31 prosenttia etiopialaisista elää alle 1,25 dollarilla päivässä. Köyhyys on viime vuosina vähentynyt, mutta kaupunkialueilla tuloerot ovat samaan aikaan kasvaneet.

Myös ruuan riittävyys on monille etiopialaisille jatkuva ongelma. Suurin osa etiopialaisista elää maaseudulla. Maatalous on kehittymätöntä ja riippuvaista sateista, mikä vaikuttaa myös ruokaturvaan.

Etiopia: inhimillisen kehityksen indeksi

Sijoitus 187 maan joukossa: 173

Indeksi mittaa valtioiden kehitysastetta terveyden, koulutuksen ja tulojen perusteella. Suomi on sijalla 21.

Vaikka aliravittujen osuus väestöstä on laskenut, maan tilanne luokitellaan hälyttäväksi esimerkiksi maailman nälkäindeksissä, jota julkaisee ruokaturvaa tutkiva IFPRI-tutkimuslaitos. Viimeisimmän pahan kuivuuskauden aikaan vuonna 2011 yli 4,5 miljoonaa etiopialaista tarvitsi humanitaarista apua.

Koulussa yhä useampi

Etiopian hallituksen tavoitteena on nostaa maa keskituloiseksi vuoteen 2025 mennessä, ja se käyttää suuren osan menoistaan köyhyyteen liittyviin sektoreihin, kuten maatalouteen, koulutukseen, terveyteen, veteen ja teihin.

Tekemistä kuitenkin riittää. Vaikka esimerkiksi äitiyskuolleisuus on parempien terveyspalveluiden ansiosta pudonnut, se on edelleen maailman kärkeä. 90 prosenttia naisista synnyttää edelleen ilman ammattilaisen apua.

Edistysaskeleitakin on otettu, ja yksi niistä näkyy koulutustilastoissa. Koulun aloittaa lähemmäs 90 prosenttia lapsista, kun vielä 2000-luvun alussa osuus oli noin 40 prosenttia.

Syynä nousuun on esimerkiksi koulujen rakentaminen etenkin syrjäisille maaseutualueille sekä koulutuksen osuuden lisääminen maan budjetissa.

Oppilasmäärien kasvu on kuitenkin heikentänyt opetuksen laatua. Moni oppilaista kärsii nälästä, mikä vaikuttaa myös oppimistuloksiin. Etenkin jatkokoulutukseen on vaikea päästä. Lisäksi koulu jää edelleen monelta kesken muun muassa työnteon ja pitkien välimatkojen vuoksi.

Vesihuoltoa Suomen tuella

Suomi ja Etiopia ovat tehneet pitkään kehitysyhteistyötä. Vuonna 2013 Suomen kahdenvälinen tuki Etiopialle on noin 15,7 miljoonaa euroa. Kehitysyhteistyön tavoitteena on esimerkiksi pienviljelijöiden köyhyyden vähentäminen, maaseudun asukkaiden hyvinvoinnin tukeminen sekä opetuksen laadun parantaminen. Yksi tärkeimmistä painopisteistä on vesihuolto.

YK:n tilastojen mukaan alle puolella etiopialaisista on käytössään puhdasta juomavettä, sanitaatio on vain joka viidennellä. Erityisen heikko tilanne on maaseudulla. Suurin osa väestöstä asuu kuivilla alueilla, ja vettä on haettava usein tuntien matkan päästä.

Suomi on rahoittanut vuosia Etiopian vesisektorin hankkeita. Suomen tukeman vesihuolto- ja ympäristöohjelman ansiosta maahan on rakennettu yli 5 000 kaivoa, ja yli 1,2 miljoonaa etiopialaista on saanut käyttöönsä puhdasta vettä.

Lähteitä:

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 8.8.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi