Etiopia on yksi maailman köyhimmistä maista, ja se on erittäin riippuvainen kansainvälisestä avusta. Vaikka maan peruspalvelut ovat parantuneet, lisäponnisteluja tarvitaan.
Etiopian talous on viime vuosina kasvanut jopa 11 prosentin vuosivauhtia. Hallitus käyttää suuren osan budjetista köyhyyttä vähentäviin toimiin, ja peruspalveluiden tilanne onkin viime vuosina parantunut merkittävästi.
Esimerkiksi hintojen nousu ja globaali talouskriisi ovat kuitenkin tekijöitä, jotka hidastavat maan kehitystä. Maa onkin hyvin riippuvainen kehitysavusta, jonka osuus bruttokansantulosta on lähes 12 prosenttia.
Etiopia on kokenut 20 viime vuoden aikana useita kuivuuskausia. Vuonna 2011 Afrikan sarven ruokakriisi vei 4,5 miljoonaa etiopialaista katastrofiavun varaan. Jopa kolmannes alle 5-vuotiaista on alipainoisia. Maataloustuotanto on viime vuosina kuitenkin kasvanut maauudistuksen ja kehitysavun ansiosta.
Parempien peruspalvelujen ansiosta etenkin Etiopian terveys- ja koulutustilanne ovat kohentuneet viime vuosina merkittävästi. Esimerkiksi alle 5-vuotiaiden kuolleisuus on vähentynyt 42 prosentilla ja alle 1-vuotiaiden kuolleisuus 39 prosentilla. Yli 80 prosenttia lapsista rokotetaan tuhkarokkoa vastaan.
Sijoitus 174 / 187 maan joukossa
Indeksi mittaa valtioiden kehitysastetta terveyden, koulutuksen ja tulojen perusteella. Suomi on sijalla 22.
Vaikka raskaus ja synnytys ovat edelleen suuri riski etiopialaisille naisille, myös äitiyskuolleisuus on saatu laskuun. Useimmat naiset synnyttävät kuitenkin edelleen kotona ilman koulutetun kätilön apua eivätkä käy äitiysneuvolassa.
Peruskoulun aloittavien määrä puolestaan on Maailmanpankin tilastojen mukaan noussut vuoden 1999 36 prosentista 81 prosenttiin vuonna 2010.
Taustalla on muun muassa peruskoulun muuttaminen maksuttomaksi, koulujen rakentaminen sekä opettajien kouluttaminen. Edistyksestä huolimatta vain noin 30 prosenttia etiopialaisista osaa lukea.
Etiopian nopea väestönkasvu vaikeuttaa kehitysponnisteluja. Ruokaa, työpaikkoja, koulutusta ja terveyspalveluita ei riitä kaikille, kun tällä hetkellä lähes 85-miljoonainen väestö kasvaa vuosittain 2,1 prosentilla.
Etiopian vesitilanne on heikko. YK:n tilastojen mukaan kaupungeissa vettä on lähes kaikilla mutta maaseudulla vain joka kolmannella.
Etiopian vesiongelman syynä ei ole veden puute, vaan puutteellinen vesihuolto. Suurin osa väestöstä asuu kuivilla alueilla, ja vettä on haettava usein tuntien matkan päästä. Se vaikeuttaa etenkin naisten ja tyttöjen elämää.
Etiopiassa haetaan juomavettä usein saastuneista lähteistä, mikä levittää tauteja ja heikentää etenkin lasten terveyttä. Vedenpuute vaikeuttaa myös maataloustuotantoa. Etiopian maanviljelys on pitkälti sateiden varassa eikä kastelujärjestelmiä juurikaan ole.
Vesiala on yksi Suomen ja Etiopian pääyhteistyösektoreista. Esimerkiksi Suomen ja Etiopian yhdessä rahoittama maaseudun vesihuolto- ja ympäristöohjelma on tuonut luotettavan vesihuollon jo yli miljoonalle ihmiselle.
Hallituksen toimien ja tehokkaan kehitysyhteistyön ansiosta puhdasta vettä saavien osuus väestöstä onkin noussut Etiopiassa 14 prosentista 44:ään vuosina 1990–2010. YK:n kehitysohjelman UNDP:n vuosituhattavoiteraportin mukaan Etiopian onkin matkalla kohti toteutunutta YK:n tavoitetta puolittaa ilman puhdasta vettä ja sanitaatiota olevien osuus vuoteen 2015 mennessä.
