Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Pitkä tie presidentiksi - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 15.5.2007

Pitkä tie presidentiksi

Itä-Timorin presidentiksi viime viikolla valittu Jose Ramos-Horta on kulkenut pitkän tien itsenäisyysaktivistista presidentiksi. Hänellä on mahdollisuus nousta koko kansan presidentiksi 69 prosentin äänimäärällään.

Ramos-Horta ajoi vuoden 1975 lokakuussa viiden ulkomaisen tv-toimittajan  ryhmän Itä-Timorin Baliboon. Toimittajien tarkoituksena oli kuvata salaa Indonesian armeijan miehitysvalmisteluja. Kaikki  viisi toimittajaa ammuttiin samana päivänä kuoliaiksi. Ramos-Hortan pelasti kiire ehtiä pääkaupunki Diliin, jossa hän toimi Itä-Timorin itsenäistymistä kannattaneen Fretilin-puolueen johtotehtävissä. Yli kolmekymmentä vuotta sitten tapahtuneita surmia puidaan parhaillaan australialaisessa tuomioistuimessa.

Portugalin luovuttua siirtomaavallastaan Itä-Timorilla 1974 Ramos-Horta kumppaneineen oli ryhtynyt  valmistelemaan sitä muiden Portugalin entisten siirtomaiden tapaan itsenäisyyteen. Joulukuussa 1975 Indonesian armeija kuitenkin vyöryi Itä-Timoriin.

Jo miehityksen kahden ensimmäisen kuukauden aikana 60 000 itätimorilaista kohtasi väkivaltainen kuolema. Kaikkiaan 24 vuotta kestäneen miehityksen aikana jopa 200 000 itätimorilaisen arvioidaan menettäneen henkensä. Heidän ohellaan ainakin 10 000 Indonesian sotilasta sai surmansa.

24 vuotta Itä-Timorin äänenä maailmalla

Joulukuussa 1975 Fretilin-puolue lähetti ulkoministeriksi nimeämänsä 26-vuotiaan Jose Ramos-Hortan YK:n turvallisuusneuvostoon kertomaan mitä Itä-Timorilla tapahtuu. Hänestä tuli kaikkien aikojen nuorin turvallisuusneuvostolle selonteon esittänyt ministeri.

Turvallisuusneuvosto vaati Indonesiaa vetämään joukkonsa pois ja kunnioittamaan Itä-Timorin oikeutta itsemääräämiseen. Myös yleiskokous hyväksyi samansisältöisen päätöslauselman useana vuonna.

Jose Ramos-Horta on vieraillut Suomessa kolmesti, 1983, 1996 ja 1998. Presidentti Martti Ahtisaaren aikatauluun ei sopinut tapaaminen juuri Nobelin rauhanpalkinnon saaneen Ramos-Hortan kanssa vuoden 1996 vierailulla. Toisensa jo vuosikausia YK:n käytäviltä tunteneet Ahtisaari ja Ramos-Horta vihdoin tapasivat  Suomessa vuonna 1998.

Tuolloin presidentti Suharto oli joutunut luopumaan vallasta ja hänen seuraajakseen tullut Jusuf Habibie vastasi kansainvälisen yhteisön painostukseen suostumalla sopimukseen, jossa YK järjesti vuoden 1999 elokuussa kansanäänestyksen Itä-Timorin itsenäistymisestä.

Sopimuksessa entinen siirtomaaisäntä Portugali suostui siihen, että Indonesian armeija ja poliisi vastasivat kansanäänestyksen aikaisesta turvallisuudesta. Väkivallan varjostamassa kansanäänestyksessä miltei 80 prosenttia itätimorilaisista äänesti itsenäistymisen puolesta.

YK:n väliaikaishallinto (UNTAET) otti saman vuoden lokakuussa vallan ja Jose Ramos-Horta pääsi 24 vuoden jälkeen palaaman kotimaahansa.

Itä-Timorin itsenäistyttyä vuonna 2002 Hortasta tuli maansa ulkoministeri. Presidentiksi YK-hallinnon aikana valitun Xanana Gusmaon tavoin hän oli eronnut parlamentissa valtaa pitävästä Fretilin-puolueesta. Gusmao ja Horta tahtoivat nousta kansaansa yhdistäviksi hahmoiksi.

Mahdollisuus koko kansan presidentiksi

Viime viikon presidentinvaalissa Ramos-Horta sai äänistä 69 prosenttia Fretilinin ehdokkaan, parlamentin puhemies Fransisco Guterresin saadessa 31 prosentin kannatuksen.

Selvä ääniero antaa Jose Ramos-Hortalle mahdollisuuden nousta koko kansan presidentiksi. Tämä olisi tärkeää tilanteessa, jossa poliittisista erimielisyyksistä alkunsa saaneet väkivaltaisuudet ovat ravistelleet Itä-Timoria viimeisen vuoden ajan. Vaalikampanjassaan Ramos-Horta lupasi presidenttinä esittää YK:n tukitoimille vielä viiden vuoden jatkoaikaa.

Tulevina vuosina köyhä Itä-Timor alkaa saada huomattavia tuloja Timorin meren öljyn ja kaasun hyödyntämisestä. Kansainvälistä tukea ja osaamista se tarvitsee demokratian, oikeuskulttuurin, hallinnon legitimiteetin ja ihmisoikeuksien vahvistamiseksi.

Kalle Sysikaski

Kirjoittaja on Suomen Sadankomitealiitto ry:n Kaakkois-Aasia-ryhmän koordinaattori ja on toiminut konfliktialueilla ihmisoikeus- ja vaalitarkkailijana.

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 15.5.2007


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi