Kathlehongin townshipissä Johannesburgin eteläpuolella joukko lapsia norkoilee tiiliseinäisen rakennuksen pihalla. Ulkopuolinen luulisi heitä välituntia viettäviksi koululaisiksi, mutta sitä he eivät ole: he ovat pienten sisarustensa huoltajia, ja he odottavat Katha-päiväkodin ovella tarhapäivän päättymistä.
“Alueellamme elää kolmattasataa perhettä, joissa perheenpää on itsekin lapsi. Monet ovat vain yhdeksän tai kymmenen vanhoja”, selittää Katse Matsebe, päiväkodin johtaja.
“Vielä enemmän on perheitä, joita johtaa isoäiti. Heillä voi olla huollettavanaan lapsia jopa viidestä eri perheestä.”
Kathlehongissa, kuten tuhansissa muissakin yhteisöissä, perheitä harventaa aids. Tauti iskee työikäisiin aikuisiin ja jättää lapset ja vanhukset huolehtimaan elämän jatkumisesta.
Matsebe perusti Katha-päiväkodin kolme vuotta sitten pitämään huolta seudun orvoista. Pian kuvaan tuli mukaan muuta toimintaa. Nyt lahjoitusvaroilla pyöritettävä Katha tarjoaa myös ruoka-apua hiv-positiivisille ja sairaalalähetteitä niitä tarvitseville.
Kokonaisen laajan townshipin orpojen, sairaiden ja köyhien auttamisen luulisi olevan raskas taakka yhdelle ihmiselle. Katse Matsebe ei kuitenkaan ole ihan tavallinen nainen: hän on noita.
Parantajilla on valtaa ja vastuuta
“Sukuni naiset ovat olleet parantajia jo ainakin viidessä sukupolvessa”, Matsebe kertoo. “Minä olen opiskellut yrttien käyttöä yli 30 vuoden ajan.”
Miten perinteisen parantajan työ sitten nivoutuu hiv-kriisiin ja köyhyyteen? Etelä-Afrikassa, jonka presidentti Thabo Mbeki on väheksynyt hiv-lääkityksen tehoa ja epäillyt, josko lääkärit ymmärtävät tautia lainkaan, kysymys on tulenarka. Maa on täynnä puoskareita, jotka rahastavat epätoivoisia ihmisiä hengenvaarallisilla neuvoillaan.
Katse Matsebe haluaa puolustaa parantajien mainetta. Arvostetut parantajasuvut luovat yhteisöllisyyttä ja jatkuvuutta köyhiin kyliin. Hänen mielestään vastuuntuntoisen noidan neuvot voivat olla paras ase taistelussa nälkää ja vääriä uskomuksia vastaan.
“Me parantajat olemme tällaisessä yhteisössä ensimmäinen taho, jonka luo hakeudutaan, jos on ongelmia. Me kuulemme ensimmäisinä asukkaiden terveyspulmista ja sydänsuruista ja vaikeuksista lain kanssa. Meillä on valtaa, jota täytyy käyttää vastuullisesti.”
Yrteillä hoidetaan oireita ja immuunijärjestelmää
Katha-päiväkodin uumenista löytyy hämärä huone, jonka hyllyt ovat tupaten täynnä juuria, lehtiä ja salaperäisiä purkkeja. Se on Matseben lääkekaappi.
“Päänsärkyyn, vatsavaivoihin, unettomuuteen, hengitystiesairauksiin, kuumeeseen, virtsatietulehdukseen”, Matsebe luettelee yrttiensä käyttötarkoituksia.
Päiväkodin 82 lapsesta moni on hiv-positiivinen, mutta vain kahdella on lääkitys. “Muiden lääkkeet ovat täällä”, Matsebe selittää.
Matsebe ei halua potilaidensa kuvittelevan, että hänen varastonsa yrtit voisivat parantaa hiv-infektion tai korvata antiretrovirusterapian. Yrteillä helpotetaan oireita ja tuetaan heikentynyttä immuunijärjestelmää. Monen salaperäisen juuren ja hedelmän salaisuus on yksinkertainen: C-vitamiini tai rauta.
“En usko, että Etelä-Afrikka on vielä valmis tarjoamaan lääkkeitä lapsille. Sillä aikaa meidän on vain tehtävä parhaamme helpottaaksemme heidän oloaan.”
Kuolema on tuttu vieras Kathlehongissa. Matsebe kertoo, että viikon sisällä hänen kotipotilaidensa joukossa kaksi lasta on syntynyt kuolleina ja yksi aikuinen menehtynyt aidsiin.
Parantaja yrittää auttaa silloinkin, kun parantumisesta ei enää ole toivoa.
“Hallitus ei huolehdi kuolevista, mutta perheen ja yhteisön kannalta on välttämätöntä, että he eivät joudu lähtemään yksin. Kun muuta ei ole tehtävissä, meistä tulee saattohoitajia.”
Hanna Nikkanen
Kirjoittaja on vapaa toimittaja, joka vieraili eteläisessä Afrikassa maaliskuussa.
Jaa kirjanmerkki