Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Haiti ponnistelee ylös maanjäristyksen raunioista - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Globaalikasvatus: Katastrofiapu (6.2012)

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna

Haiti ponnistelee ylös maanjäristyksen raunioista

Hätäavun jälkeen katastrofimaissa tarvitaan pitkäaikaista kehitysyhteistyötä. Haitissa jälleenrakennus on maanjäristyksen jäljiltä yhä kesken, mutta moni asia on paremmin kuin ennen katastrofia.

Koulun rakennustyömaa Haitissa. Kuva: Kirkon Ulkomaanapu/Zara Järvinen Koulun rakennustyömaa Haitissa. Kuva: Kirkon Ulkomaanapu/Zara Järvinen

Kun Kirkon Ulkomaanavun kansainvälisen työn johtaja Jouni Hemberg vieraili ensimmäisen kerran Haitissa heti tuhoisan maanjäristyksen jälkeen, maa oli raunioina niin henkisesti kuin fyysisestikin. Kaksi ja puoli vuotta myöhemmin eteenpäin menon näkee hänen mukaansa jo ihmisten ilmeissäkin.

”Jo seuraavana vuonna ihmiset olivat laittaneet pystyyn pikku bisneksiä katujen varsille, normaali elämä oli jo meneillään. Kerta kerralta siellä näyttää paremmalta”, hän kertoo.

Karibianmerellä sijaitsevan Haitin pääkaupungin Port-au-Princen liepeillä alkoi järistä 12. tammikuuta 2010. Voimakkuudeltaan 7 Richterin pääjäristys sekä jälkijäristykset veivät hengen yli 200 000 ihmiseltä, ajoivat yli kaksi miljoonaa kodeistaan ja lamauttivat jo ennestään heikon hallinnon toiminnan.

Syksyllä maahan puhkesi myös koleraepidemia, joka on tasaisin väliajoin uusiutunut ja vienyt yhteensä tuhansien ihmisten hengen.

Harppauksin eteenpäin

Heti katastrofin jälkeen Haitiin alkoi virrata apua: maahan saapui valtava määrä YK-järjestöjen ja hallitusten edustajia sekä kansalaisjärjestöjä, kuten Kirkon Ulkomaanapu. Maailma antoi maalle humanitaarista apua vuonna 2010 yhteensä noin 3,6 miljardia dollaria (2,9 miljardia euroa).

Haitin romahtanut presidentinpalatsi tammikuussa 2010. Kuva: United Nations Photo/Logan Abassi/Flickr, CC BY-NC-ND 2.0Jopa presidentinpalatsi meni palasiksi Haitin maanjäristyksessä vuonna 2010. Kuva: United Nations Photo/Logan Abassi/Flickr, CC BY-NC-ND 2.0

Rahojen käyttö näkyy monessa asiassa. Esimerkiksi kouluissa on nyt enemmän lapsia kuin ennen maanjäristystä, ja lapsia rokotetaan enemmän kuin aiemmin. Maalla on myös ainakin jonkinlainen katastrofivalmiussuunnitelma sekä koleravaroitusjärjestelmä.

Kesäkuun 2012 loppupuolella leireillä asui YK:n tietojen mukaan 390 000 ihmistä järistyksen jälkeisten 1,5 miljoonan sijaan.

Jouni Hembergin mukaan maa onkin edistynyt valtavin harppauksin kahdessa ja puolessa vuodessa, etenkin kun ottaa huomioon, missä tilassa se oli ennen järistystä.

”Monet ihmiset elävät yhä telttaleireillä, mutta täytyy muistaa, että heillä ei ollut ennen maanjäristystäkään välttämättä mitään paikkaa”, hän toteaa.

Yksi syy katastrofin laajuuteen olikin Haitin köyhyys. Jo ennen maanjäristystä kolme neljäsosaa haitilaisista eli alle kahdella dollarilla päivässä ja alle puolet lapsista pääsi kouluun. Infrastruktuuri oli huonossa kunnossa, mikä tuli ilmi, kun yli 400 000 rakennusta sortui maanjäristyksen iskiessä.

Katastrofin hyvä puoli?

YK, avunantajamaiden hallitukset ja järjestöt ovat pikku hiljaa siirtymässä Haitissa hätäavusta kehitysyhteistyön antamiseen. Esimerkiksi Kirkon Ulkomaanapu, joka toimi Haitissa jo ennen järistystä, rakentaa alueelle pysyviä kouluja, pyrkii estämään metsätuhoja ja eroosiota sekä tukee ihmisten toimeentuloa pienyrittäjyyshankkeilla. Näin pystytään vahvistamaan ihmisten sietokykyä tulevia katastrofeja vastaan.

Parhaassa tapauksessa kehitysyhteistyöllä voidaan auttaa Haitia nousemaan köyhyyden kierteestä. Hembergin mukaan tavallaan voikin ajatella, että Haitin katastrofissa oli jotain hyvääkin – se käänsi maailman huomion köyhään maahan.

”Haiti nousi näkyviin ja maailmankartalle. Esimerkiksi koulutussektorille on tullut enemmän resursseja kuin siellä on ikinä ollut.”

Lupaukset unohtuivat

Pelkkä menestystarina Haitin edistys ei ole ollut. Monet leireillä elävät ovat edelleen täysin humanitaarisen avun varassa, ja turvallisuutta heikentää muun muassa seksuaalinen väkivalta. Ruokaturva on huonontunut. Mikäli seuraava katastrofi iskee maahan pian, seuraukset ovat vakavat.

Telttaleiri Haitissa helmikuussa 2010. Kuva: bbcworldservice/Flickr, CC BY-NC 2.0Sadat tuhannet haitilaiset ovat joutuneet elämään telttaleireillä järistyksen jälkeen. Kuva: bbcworldservice/Flickr, CC BY-NC 2.0

Osa maahan tungeksineista järjestöistä on jo lähtenyt ja jättänyt Haitin oman onnensa nojaan, eikä läheskään kaikkea maahan luvatusta avusta ole toimitettu. Tänä vuonna tarvittavasta avusta on YK:n humanitaarisen avun koordinaatiotoimiston mukaan saatu kasaan alle puolet.

Hembergin mukaan se on katastrofeissa yleistä – kun ensimmäinen kohu unohtuu, monet tahot eivät pystykään toteuttamaan lupauksiaan.

Myöskään saadusta rahoituksesta isoa osaa ei ole vielä pystytty kanavoimaan. Hembergin mukaan yksi suurimmista syistä on Haitin hallinnon heikkous ja korruptoituneisuus.

”Valtio ei juurikaan pysty toimimaan. Haitissa on vain keskushallinto, joka ei pysty toteuttamaan laajoja avustusohjelmia. Niinpä se jää kansainvälisten järjestöjen tehtäväksi.”

Teija Laakso / maailma.net

Suomi on myöntänyt Haitille humanitaarista apua vuosiksi 2010–2012 yhteensä noin 10 miljoonaa euroa.

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 16.8.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi