Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Vesipula pahentaa Lähi-idän konfliktia - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Globaalikasvatus: Vesi (5.2012)

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna

Vesipula pahentaa Lähi-idän konfliktia

Vesi on hupeneva luonnonvara, josta tulee helposti konfliktin välikappale. Israelin miehittämän Palestiinalaisalueen vedestä suurin osa valuu israelilaisten käyttöön. Oikein käytettynä vettä voisi riittää kaikille.

Muurin ympäröimä israelilaisten siirtokunta Har Adar ympärillään palestiinalaisasutusta Länsirannalla. Kuva: Laura Rantanen.  Muurin ympäröimä israelilaisten siirtokunta Har Adar ympärillään palestiinalaisasutusta Länsirannalla. Palestiinalaisalueella vesi valuu usein siirtokuntalaisten käyttöön. Kuva: Laura Rantanen.

Palestiinalaisalueella Länsirannalla sijaitsevassa kahdeksan kylän yhteisössä, Biddussa, kunnollinen vedensaanti on harvinaista herkkua.

Vettä ei ole tarpeeksi, putkisto on heikossa kunnossa, paine vaihtelee sen mukaan, asuvatko ihmiset kukkuloilla vai niiden alapuolella ja vuodot vähentävät vesimäärää entisestään. Moni kyläläinen joutuu ostamaan vetensä tankkiautosta – moninkertaiseen hintaan.

Seuraukset ovat vakavat niin talouden kuin terveydenkin kannalta.

“Vettä ei riitä kasteluun, joten kaupallista maataloutta ei enää pystytä harjoittamaan. Vesipulan takia ihmiset säästävät ja kierrättävät pesuvettä, mikä on epähygieenistä”, kuvailee Suomen Ramallahin yhteystoimiston kehitysyhteistyön erityisasiantuntija Minna Härkönen.

Suurin osa siirtokuntiin

Biddun vesipula ei ole erikoista Israelin miehittämällä Palestiinalaisalueella, joka koostuu Länsirannasta, siihen kuuluvasta Itä-Jerusalemista sekä niistä erillään olevasta Gazasta.

Palestiinalaisalue on kuivaa ja väestönkasvu nopeaa, mutta vesitilannetta pahentaa myös Israelin ja palestiinalaisten välinen, vuosikymmeniä kestänyt konflikti.

Gazalaistyttöjä juomassa uudesta vesiyksiköstä. Kuva: Mohammed Majdalawi, Middle East Children´s Alliance/Flickr, CC BY 2.0Gazalaistyttöjä juomassa uudesta vesiyksiköstä. Kuva: Mohammed Majdalawi, Middle East Children's Alliance/Flickr, CC BY 2.0

Vuonna 1993 solmitun, väliaikaiseksi tarkoitetun sopimuksen mukaan Israel hallitsee suurinta osaa Palestiinalaisalueen vesivaroista. Länsirannalla Israel ottaa vedestä 80–90 prosenttia.

Vesi menee Israeliin sekä alueella laittomissa siirtokunnissa eläville israelilaisille, jotka käyttävät vettä huomattavasti enemmän kuin palestiinalaiset, vaikka ovatkin alueella vähemmistönä.

“Palestiinalaiset eivät saa kaivaa kaivoja ilman Israelin myöntämää lupaa, eikä Israel juurikaan myönnä heille lupia. Niinpä he joutuvat ostamaan johtovettä israelilaiselta yritykseltä”, Härkönen kuvailee.

Lisäksi köyhä palestiinalaishallinto ei pysty korjaamaan huonossa kunnossa olevaa vesijohtoverkkoa eikä vettä tule senkään vertaa kuin voisi.

Vesi on ihmisoikeus

Useimmilla alueilla maailmassa puhdasta vettä saavien osuus väestöstä on viime vuosina kasvanut. Palestiinalaisalueella tilanne on toinen. Palestiinalaiset käyttävät vettä keskimäärin vain noin 70 litraa päivittäin, israelilaiset jopa 300. Maailman terveysjärjestön WHO:n suositus on 100 litraa.

Puhdas vesi kuitenkin on ihmisoikeus. Siihen on päätynyt muun muassa YK, jonka vuonna 2010 hyväksytyn päätöslauselman mukaan kaikilla ihmisillä on oikeus puhtaaseen veteen sekä kunnolliseen wc:hen. Oikeus veteen ei tarkoita sitä, että vettä pitäisi saada rajattomasti ja ilmaiseksi, mutta mahdollisuus riittävään vedensaantiin on järjestettävä.

Tulevaisuudessa se on yhä vaikeampaa. Vedenkulutuksen lisääntyessä ja ilmastonmuutoksen edetessä vedestä uhkaa tulla ympäri maailman kiistojen aihe muiden luonnonvarojen ohella. Vaikka mitään sotaa ei vielä ole käyty pelkästään veden vuoksi, vesipula aiheuttaa vähintäänkin epävakautta.

Halvempaa vettä

Suomen ulkoministeriö rahoittaa Biddun alueella kolmivuotista hanketta, jonka tavoitteena on järjestää kunnollinen vedenjakelu jokaiselle kylissä asuvalle 30 000–40 000 ihmiselle.

Paikka, johon Suomen tukemassa vesihankkeessa suunnitellaan uutta vesisäiliötä Palestiinalaisalueiden Länsirannalla. Kuva: Laura RantanenPaikka, johon Suomen tukemassa vesihankkeessa suunnitellaan uutta vesisäiliötä. Kuva: Laura Rantanen

Minna Härkönen kertoo, että vuonna 2010 alkaneessa hankkeessa on tähän mennessä neuvoteltu uudelleen Israelin kanssa se, miten suuren määrän vettä palestiinalaiset alueella saavat käyttöönsä. Aiemmin tukkuveden määrä oli liian pieni.

Lisäksi kunnostetaan heikosti toimivaa vesijohtoverkostoa sekä otetaan käyttöön uusi vesisäiliö. Paikalliset urakoitsijat hoitavat käytännön työn, ja hanketta hallinnoivat palestiinalaisviranomaiset.

Hankkeessa uudistetaan myös kylien vesiyhtiö. Se huolehtii esimerkiksi kunnossapidosta ja laskutuksesta, joka toimii tällä hetkellä niin huonosti, etteivät kaikki edes maksa vesilaskujaan.

Hankkeen on tarkoitus helpottaa etenkin köyhimpien palestiinalaisten tilannetta.

“Maksujärjestelmä takaa tietyn perusmäärän vettä halvemmalla kaikille. Mitä enemmän vettä käyttää, sitä kalliimmaksi se tulee. Rikkaimmat suurkuluttajat maksavat siis enemmän. Lisäksi perustetaan vesikomitea, jossa ihmiset voivat tuoda äänensä kuuluviin esimerkiksi veden hinnasta tai vaikkapa mittarinlukijoiden toiminnasta”, Härkönen kertoo.

Teija Laakso / maailma.net

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 10.9.2012


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi