Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Huono hygienia vie puhtaan veden hyödyt - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Globaalikasvatus: Vesi (5.2012)

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna

Huono hygienia vie puhtaan veden hyödyt

Nopeasti kehittyvässä Vietnamissa vain pienellä vähemmistöllä ei ole puhdasta vettä käytössään. Hygieniatietämys ei kuitenkaan ole lisääntynyt yhtä nopeasti kuin vedensaanti, eikä käsienpesu ole kaikille rutiinia.

Opettaja auttaa lapsia pesemään käsiään Lao Cain provinssissa Vietnamissa. Kuva: Seija ParekhOpettaja auttaa oppilaita pesemään käsiään laocailaisessa koulussa. Kuva: Seija Parekh

Kädet pitää pestä vessassa käynnin jälkeen ja ennen ruokailua. Sen oppii Suomessa jokainen yleensä jo ennen kouluikää, mutta kehitysmaissa hygienian puute on yllättävän suuri ongelma. Vaikka monissa maissa vesi- ja sanitaatiotilanne on parantunut kaivojen ja vessojen rakentamisen myötä, se ei yksin riitä.

“Kehitysyhteistyössä käsienpesu ja hygienia tahtovat usein jäädä hankkeiden ulkopuolelle. On tärkeää investoida veteen ja sanitaatioon, mutta siitä ei ole hyötyä, jos niitä ei osata käyttää”, toteaa Eero Kontula WaterFinns-järjestöstä.

Suomalaisista vesiasiantuntijoista koostuva WaterFinns tukee pienimuotoisia vesihankkeita kehitysmaissa. Tänä vuonna järjestö aloittaa kehitysyhteistyöhankkeen Vietnamin vuoristoisessa pohjoisosassa Lao Cain maakunnassa.

Sen tavoite kuulostaa yksinkertaiselta: parantaa hygieniaa ja saada ihmiset pesemään kätensä saippualla. Tällä hetkellä se unohtuu liian monelta.

Ei varaa saippuaan

Vietnam on viime vuosina nopeasti kehittynyt maa, jossa YK:n tilastojen mukaan jo 95 prosentilla väestöstä on käytössään puhdasta vettä. Toisaalta vaikka maa lasketaan jo keskituloiseksi, valtio ei ole satsannut vesihuoltoon riittävästi.

Useampi miljoona ihmistä on edelleen vailla puhdasta vettä, ja epätasa-arvo näkyy etenkin maaseudun ja kaupunkien sekä rikkaiden ja köyhien välillä. Olemassa oleviakaan vesijärjestelmiä ei aina pidetä kunnossa, joten todellisuudessa ilman vettä olevia ihmisiä on luultavasti enemmän kuin tilastot kertovat.

Kuva käsiään pesevästä tytöstä koulun seinässä Lao Cai provinssissa Vietnamissa. Kuva: Seija ParekhErään Lao Cain koulun wc-tilojen seinään on maalattu kuva käsiä pesevästä tytöstä. Tarkoituksena on kannustaa lapsia pesemään käsiä wc-käynnin yhteydessä. Kuva: Seija Parekh

Lao Caissa vesi- ja vessatilanne on parantunut muun muassa aiemman kehitysyhteistyön takia. Siitä huolimatta monet asukkaat kärsivät ripulista ja yleiskuntoa heikentävästä madosta, jota joudutaan torjumaan matokuureilla.

Yksi syy on se, etteivät kaikki asukkaat ole tottuneet pesemään käsiä saippuan kanssa esimerkiksi ennen ruokailua tai vessassa käynnin jälkeen, joten bakteerit pääsevät leviämään helposti.

Tottumuksen lisäksi taustalla on myös köyhyys.

“Yksi ongelma on, että ihmisillä ei ole varaa ostaa saippuaa. Sitä ei edes myydä vuoristokylissä. Jos puolet kuukausiansioista menee saippuaan, ihmisten on valittava, mihin rahansa käyttävät. Heidät pitäisi vakuuttaa siitä, että käsienpesu parantaa terveyttä ja että siitä on myös taloudellista hyötyä”, Kontula toteaa.

Hygieniatilanteen parantamiseksi WaterFinnsin tukemassa hankkeessa järjestetään hygieniakoulutusta aluksi neljässä kylässä. Lisäksi selvitetään esimerkiksi mahdollisuuksia valmistaa saippuaa itse.

Suomikaan ei mallimaa

Kontula kertoo, että jotta hanke ei jäisi vain pienen piirin asiaksi, sen aikana yritetään kehittää mittareita, joiden avulla hygieniavalistuksen tehoa voitaisiin oikeasti arvioida sen sijaan, että valistuksen uskottaisiin auttavan automaattisesti. Jos mittarit onnistutaan luomaan, valtio voisi ottaa ne käyttöön.

Pyykinpesupaikka Lao Cain maakunnassa Vietnamissa. Kuva: Seija ParekhLao Caissa saatetaan unohtaa käsienpesu, mutta pyykkiä pestään. Eräässä kylässä oni rakennettu halkaistusta bambusta vesikouru, joka tuo vettä pyykinpesupaikalle. Kuva: Seija Parekh

Tällä hetkellä valtio ei Kontulan mukaan tee riittävästi hygienia-asioiden edistämiseksi.

“Terveysministeriön työntekijät eivät satsaa ennaltaehkäisevään työhön, vaan odottavat, että joku tulee valittamaan terveysongelmista."

Vesiasiat kuulostavat suomalaisen korviin itsestäänselvyydeltä, mutta Kontula muistuttaa, etteivät asiat aina Suomessakaan toimi. Esimerkiksi haja-asutusalueiden jätevesiasetusta lievennettiin, koska ihmiset eivät halunneet maksaa jätevesiensä käsittelystä.

“Suomessa ihmiset eivät halua maksa pienpuhdistamosta. Vietnamissa saippua maksaisi saman verran”, Kontula toteaa.

Teija Laakso / maailma.net

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 10.9.2012


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi