Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Puhdas vesi ja kunnon vessa eivät enää ole harvinaisuus - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Globaalikasvatus: Vesi (5.2012)

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna

Puhdas vesi ja kunnon vessa eivät enää ole harvinaisuus

Suurimmalla osalla maailman väestöstä on käytössään puhdasta vettä sekä kunnollinen vessa. Mosambik on yksi maista, joissa näin ei ole.

Suomen Punaisen Ristin rakennuttama kaivo Mosambikin Nampulan alueella. Kuva: Punainen RistiPuhdasta vettä saa vasta alle kolmannes maaseudun mosambikilaisista. Suomen Punaisen Ristin tukemassa hankkeessa on muun muassa rakennettu kaivoja. Kuva: Punainen Risti

Nampulan maakunnan asukkaat ovat perinteisesti ottaneet juoma- ja pesuvetensä joesta tai lähteestä. Vessana toimi aiemmin usein kanneton kuoppa, aina ei ole ollut sitäkään.

”Usein tarpeet tehtiin pelloille, tai minne vain sopivaan paikkaan. Erään koulun lähistöllä lapset kävivät aina lähellä olevan junaradan toisella puolella, ja sopivan tuulen puhaltaessa koko koulun alue kärsi hajuhaitoista”, kertoo Jukka Ilomäki, Suomen Punaisen Ristin (SPR) projektipäällikkö.

SPR on tukenut Mosambikissa sijaitsevassa Nampulassa useamman vuoden ajan vesi-, sanitaatio- ja hygienia-alan kehitysyhteistyöhanketta. Sen tarkoituksena on parantaa noin 100 000 ihmisen vesi- ja vessapalveluita.

Uloste tappaa

Nampulan tilanne on maailmanlaajuisesti ajateltuna jo melko harvinainen. Nykyisin noin 89 prosentilla maailman ihmisistä on käytössään puhdasta vettä.

Silti edelleen yli 780 miljoonaa ihmistä elää ilman puhdasta vettä ja 1,6 miljardia ihmistä elää alueilla, joilla on pulaa vedestä.

Etiopialaisnainen kantaa vettä. waterdotorg/Flickr, CC BY-NC-SA 2.0 Kehitysmaissa naisten ja tyttöjen aika kuluu usein pitkillä vedenhakumatkoilla. Kuva on Etiopiasta. Kuva: waterdotorg/Flickr, CC BY-NC-SA 2.0

Vesipulaan on sekä luonnon sanelemia että ihmisen luomia syitä. Kasvava väestö vaatii vettä yhä enemmän, mutta toisaalta vedenkulutus kasvoi viime vuosisadalla yli kaksi kertaa nopeammin kuin väestö.

Myös ilmastonmuutos ja muut luonnonolosuhteet vaikuttavat vedensaantiin. Vesipula voi kuitenkin syntyä, vaikka sadetta saataisiin paljon ja makeanveden varat olisivat runsaat. Monissa maissa vedensaanti jakautuu epätasaisesti eikä kunnollista vesijärjestelmää ole. Vesi saastuu, koska maatalouden ja teollisuuden jätteet päästetään vesistöihin.

Vettä saastuttaa myös ihmisen oma uloste. Maailmassa on 2,5 miljardia ihmistä, joilla ei ole kunnollista vessaa. Niinpä he tekevät nampulalaisten tavoin tarpeensa joko heikosti toimivaan vessaan tai minne sattuu. Niin kutsuttua avoimelle paikalle ulostamista harrastaa edelleen noin 1,1 miljardia maailman ihmistä.

Vesipulan seuraukset ovat tuhoisat. Likainen vesi aiheuttaa tappavia tauteja, kuten ripulia, koleraa, lavantautia, A-hepatiittia ja punatautia. Ripuli tappaa vuosittain noin kaksi miljoonaa ihmistä. Heistä suurin osa on alle 5-vuotiaita.

Vedenhaku myös vie päivittäin tuntikausia naisten ja tyttöjen aikaa. Ripulisairaudet lisäävät koulupoissaoloja ja terveysmenoja sekä heikentävät tuottavuutta, millä on vaikutusta koko yhteiskuntaan.

Maailma käyttää eniten vettä ruuantuotantoon tarvittavaan kasteluun. Siksi vesipula tarkoittaa usein myös ruokapulaa.

Yksinkertainen toimii parhaiten

Mosambikissa vesi- ja sanitaatiotilanne on ollut pitkään heikko. Pitkään riehunut sisällissota tuhosi infrastruktuurin, ja vaikka sodan loppumisesta on jo 20 vuotta, etenkään maaseudulla tilanne ei juuri ole kohentunut. Vain noin 29 prosenttia maaseudun mosambikilaisista saa puhdasta vettä, vessa on vain viidellä prosentilla.

SPR:n ja paikallisen kumppanijärjestön hankkeessa on keskitytty perusasioihin tilanteen parantamiseksi. Nampulan kyliin on rakennettu 180 kaivoa sekä kaivettu useampi tuhat yksinkertaista ja halpaa kuoppavessaa, joissa on kansi kärpästen ja tautien leviämisen estämiseksi. Ihmisille annetaan myös hygieniakoulutusta.

Avainajatus on, että kun ihmiset kokevat vessat ja kaivot omikseen, he myös ylläpitävät niitä. Niinpä paikalliset asukkaat ovat kaivaneet vessakuopat itse. He kuuluvat myös uusiin vesikomiteoihin, joiden tehtävänä on kerätä kaivoista käyttömaksuja, pitää ne kunnossa sekä järjestää hygieniakasvatusta.

Kuoppavessa Suomen Punaisen Ristin Nampula-hankkeessa Mosambikissa. Kuva: Punainen RistiSuomen Punaisen Ristin Nampula-hankkeessa rakennetut vessat on yritetty pitää niin yksinkertaisina kuin mahdollista, jottei vessoista tulisi liian kalliita. Kuva: Punainen Risti

Vesi- ja vessa-asioiden edistäminen kuulostaa yksinkertaiselta, mutta ei aina ole sitä, Jukka Ilomäki sanoo. Esimerkiksi kaivoille ei aina löydy käyttäjiä.

”Joillakin alueilla kuivina aikoina ihmiset ottavat kyllä vettä kaivosta ja maksavat siitä. Mutta kun vettä saa joesta ilmaiseksi sadekaudella, he siirtyvät käyttämään sitä, vaikkei jokivesi olekaan yhtä puhdasta kuin kaivovesi”, Ilomäki kertoo.

Silti hankkeessa on koettu onnistumisiakin. Alueen asukkaiden mukaan ripulitapaukset ovat vähentyneet, terveysklinikkavierailut samoin. Samalla kiinnostus vesi- ja hygienia-asioihin on levinnyt laajemmallekin.

”Nekin, jotka eivät ole muuten päässeet hankkeeseen mukaan, ovat alkaneet rakentaa kuoppavessoja ja niille kansia”, Ilomäki kertoo.

Teija Laakso / maailma.net

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 10.9.2012


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi