Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Seitsemän isoa ja pientä veljestä - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 4.1.2007

Seitsemän isoa ja pientä veljestä

Kun suomalaisia lastenkirjoja käännettiin Senegalissa, elinympäristöjen ja kielten eroavaisuudet tuottivat kääntäjälle päänvaivaa. Suomalaisista kirjoista löytyi myös paljon afrikkalaisille tuttuja elementtejä.

Souleymane DiopSenegalilainen kirjallisuustutkija Souleymane Diop alkoi viime keväänä kääntää Mauri Kunnaksen Seitsemää koiraveljestä wolofin kielelle. Ensimmäiset ongelmat tulivat eteen jo kirjan nimessä. Senegalissa ei ole ilmausta pelkästään veljelle tai siskolle, vaan sanalla määritellään aina samalla, onko sisarus vanhempi tai nuorempi. Niin kirjan nimeksi tuli seitsemän isoa ja pientä veljestä.

Toinen ongelma liittyi koirahahmoihin: Senegalissa koiraa pidetään likaisena eläimenä ja ihmisen nimittäminen koiraksi osoittaa erittäin syvää halveksuntaa. Siksi olisi ollut liikaa, jos senegalilaisille luettavaksi tarkoitetussa kirjassa koirat ovat ihmisinä. Lopulta Diop päättikin puhua käännöksissään vain ihmisistä.

Diop tunsi suomalaista kulttuuria jonkin verran jo ennestään, koska hän toimii Dakarissa suomalais-senegalilaisen lähiökeskuksen kirjastovastaavana. Hän käänsi Mauri Kunnaksen Seitsemän koiraveljestä ja Koirien Kalevalan wolofin kielelle, jotta niitä voitaisiin käyttää kirjoitus- ja lukutaidon oppimateriaalina.

Aika ennen kylmää kautta

Seuraavaksi Diop joutui miettimään, miten kääntää kaikki neljä eri vuodenaikaa wolofiksi.

”Meillä on vain kaksi vuodenaikaa, kuiva kausi, joka kestää yhdeksän kuukautta ja sadekausi, joka kestää kolme kuukautta. Talvea meillä ei ole. Tämä on kuin meidän talvi”, Diop viittasi leutoon syyskuun säähän kertoessaan käännöstyöstä Turun yliopiston kääntäjien laitoksella.

Talvea hän päätti kuvailla ilmaisulla: kun on kylmä ja syksyä ajaksiennen kylmää kautta.

Myös lumen ja hiihtämisen selittämistä hän joutui miettimään. Wolofissa käytetään paljon ranskasta lainattuja ilmaisuja, joten lumea kuvaamaan hän valitsi ranskan ilmaisun neige, mutta muutti sen wolofille ominaiseen muotoon nees.

Erilaisille puille ja eläimille Diop etsi vastaavuuksia omasta tutusta ympäristöstä. Muun muassa sutta tuli vastaamaan shakaalia muistuttava eläin, till, poro taas löysi vastineensa antiloopista, kewël.

Myös kirjaan sisältyvät laulut olivat pulmallisia. Diop testasi erilaisia versioita kavereillaan löytääkseen niihin luontevan ilmaisun. Sen sijaan kaikki veljesten painimista koskevat ilmaukset olivat helppoja, koska paini on Senegalin kansallislaji ja siihen liittyvää sanastoa on runsaasti.

Perhe-elämä tuntui tutulta

Seitsemän veljeksen perhe tuntui hänestä paljon enemmän afrikkalaiselta kuin eurooppalaiselta ja veljesten luonnetyypit olivat hänelle tuttuja.

”Juhani esimerkiksi yrittää kantaa vastuuta veljistään ja ohjailla heitä, Eero taas on nuorin ja hyvin älykäs. Juuri perhe ja sen elämä on tässä hyvin mielenkiintoinen, sillä sen suojelevuudessa ja keskinäisessä jakamisessa on paljon yhtymäkohtia senegalilaiseen perhe-elämään. Ja heidänkin on tehtävä kaikkensa päästäkseen naimisiin!”

Diop kertoo itse samaistuneensa kaikkein eniten Eeron hahmoon.

Aluksi hän mietti veljesten nimien muuttamista senegalilaisiksi, mutta päätti sitten säilyttää ne alkuperäisinä, koska kyse on kuitenkin suomalaisesta kirjasta. Kirjan sisältö sopii hänen mielestään hyvin senegalilaiseen kirjoitus- ja lukutaidon opetukseen ja sen pohjalta voisi hyvin tehdä myös lastenteatteria.

"Olisipa minullakin Sampo!"

Etäiseltä ei tuntunut Kalevalankaan aihepiiri, sillä henkivoimat ja niiden ilmaukset ovat tuttuja afrikkalaisessa kulttuurissa. Sellaiset hahmot kuin Lemminkäinen ja Väinämöinen voisivat yhtä hyvin olla heiltä lähtöisin. Ja vanhemmilla ihmisillä on edelleenkin tapana kertoa viisauksia ja ennusteita, joita myös kuunnellaan.

Myös Kalevalan perhesuhteissa Diop näki tuttuja piirteitä, esimerkiksi nuorten ja vanhempien välisissä suhteissa, joita leimaa kunnioitus vanhempia kohtaan.

”Äiti yrittää ohjata ja kieltää tekemästä väärin, mutta pojat tekevät mitä tahtovat ja tajuavat myöhemmin olleensa väärässä ja äidin olleen oikeassa. Siinä on jotain hyvin samaa kuin meidän kulttuurissa, jossa pitää aina kuunnella vanhempien ja viisaampien neuvoja.”

Sammosta muotoutui Diopille paratiisimainen mielikuva. ”Olisin onnellinen, jos minullakin olisi Sampo! Kun sen kerran saa, niin se toteuttaa kaikki toiveet.”

Diop käänsi kirjat wolofiksi niiden englanninkielisistä versioista. Käännösapuna toimi Santhiaban lähiökeskuksen viimekeväinen työharjoittelija, fil.maist. Minna Aalto. Samassa projektissa Turun yliopiston ranskan opiskelijat käänsivät perinteisiä senegalilaisia eläinsatuja suomeksi. Projekti toteutettiin ulkoministeriön tiedotustuella.

Riitta Liede

 

Näyte: Seitsemän koiraveljestä wolofin kielellä

Juróom ñaari mag ak rakk

“A haa Venla. Baaxna baaxna baaxna” Aapo di ŋurumtu.

“Lan ngeen di ŋurumtu yeen ñëpp?” Juhani daaldi laac.

Ndeketeyóo ñoom ñëpp ba mu des Eero ak Lauri ño bëgg Venla. Lauri ne “Man daal samayoon nekkul ci lii mbaa ci lee”.

Juhani ne “A haa léegi nak da ngeen may dëkk a haa? Jëlli na. Man kese kontar yeen ñëpp melni juróom ñaari yëkk ci benn mbalka”.

 

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 8.1.2007


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi