Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Kidutus jatkuu Turkissa - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 19.12.2006

Kidutus jatkuu Turkissa

Turkin ihmisoikeusyhdistys ja -säätiö ovat alansa suurimmat ja tärkeimmät järjestöt maassa. Ne puolustavat ihmisoikeuksia ja kuntouttavat kidutettuja, eikä työlle näy loppua.

Vuoden 1980 sotilasvallankaappauksen jälkeen tuhansia ihmisiä pidätettiin Turkissa poliittisista syistä, ja kidutus oli laajaa ja järjestelmällistä. Tilannetta päätettiin helpottaa perustamalla Turkin ihmisoikeusyhdistys (IHD).

Yhdistyksen perustusasiakirjan allekirjoitti heinäkuussa 1986 lähes sata tunnettua intellektuellia. Toiminnan periaatteiksi julistettiin ihmisoikeuksien jakamattomuus ja universaalisuus sekä poliittinen riippumattomuus.

Nyt yhdistyksen osastoja on 36 paikkakunnalla. IHD tutkii ja julkistaa ihmisoikeusloukkauksia, antaa uhreille käytännön apua, esittää julkilausumia, järjestää keskustelutilaisuuksia, konferensseja ja mielenosoituksia ja on aktiivinen kansainvälisesti.

Yhdistyksen Istanbulin-osaston johtaja, Suomessakin vieraillut asianajaja Eren Keskin painottaa sitä, että kidutus ei ole loppunut Turkissa. EU-prosessin tuomat niin sanotut harmonisointipaketit ovat uudistaneet lainsäädännön, mutta käytännössä uudistukset eivät vielä toteudu.

Keskin sanoo, että sotilashallinnon muokkaama perustuslaki vuodelta 1982 on uudistettava, jotta turkkilainen yhteiskunta demokratisoituu ja demilitarisoituu.

Säätiö kuntouttaa

Vuonna 1990 IHD:n aktivistit perustivat Turkin ihmisoikeussäätiön (IHV). Nyt sillä on viisi kidutettuja kuntouttavaa klinikkaa ympäri Turkkia, ja yli 10 000 kidutuksen uhria on saanut lääketieteellistä, psykiatrista ja sosiaalista apua.

Päätoimisia tai osa-aikaisia lääkäreitä, psykiatreja ja avustavia henkilöitä on nelisenkymmentä, ja vapaaehtoisia työntekijöitä on useita satoja.

"Me olemme saaneet rakennettua vähitellen erittäin ammattitaitoisen henkilökunnan. Olemme ammatti-instituutio", säätiön hallituksen puheenjohtaja Yavuz Önen iloitsee.

Säätiö on myös kansainvälisesti luotettavimpana pidetty Turkin ihmisoikeusloukkauksia dokumentoiva keskus. Esimerkiksi Amnesty International käyttää säätiön raportteja hyväkseen.

TIVH on lisäksi tutkimuslaitos. Se on kehittänyt muun muassa menetelmän, jolla falangana tunnettu kidutustapa eli jalkapohjiin lyöminen voidaan luotettavasti diagnosoida pitkiä aikoja sen jälkeen, kun ulkoiset merkit ovat jo hävinneet.

Vaikka säätiö on saanut monia kansainvälisiä ihmisoikeuspalkintoja, sillä on suuri huoli tulevaisuudestaan. Sen rahoitus on vähenemässä niin YK:sta, EU:sta kuin Ruotsin kaltaisista yksittäisistä lahjoittajamaista. Önen muistuttaa, että suuntaus on kohtalokas ja ristiriidassa säätiön kuntoutusklinikoiden asiakasmäärien kanssa.

Vuonna 2000 säätiön klinikoiden puoleen kääntyi 1 000 kidutettua. Viime vuonna apua haki yhä yli 900 uhria, joukossa kymmenen alaikäistä lasta ja 160 naista. Uhreista 180:ä oli kohdeltu kaltoin saman vuoden aikana.

Oikeudellista häirintää

1990-luvulla kaksitoista Turkin ihmisoikeusyhdistyksen IHD:n aktivistia murhattiin. Sen toimistoihin järjestettiin ratsioita ja niitä pommitettiin, ja syytteitä nostettiin tavan takaa.

YK:n erikoisraportoijan mukaan ihmisoikeuksien puolustajien fyysinen koskemattomuus on nyt selvästi kohentunut Turkissa. Oikeudellinen häirintä jatkuu edelleen.

Sekä ihmisoikeusyhdistyksen että -säätiön aktivisteja vastaan nostetaan rutiininomaisesti syytteitä, ja syyksi riittää vaikka lehdistötiedotteen antaminen. Esimerkiksi vuosina 2001-2005 IHD:n Bingölin osaston johtokunnan jäseniä ja puheenjohtajaa vastaan oli käynnistetty 92 erillistä tutkintaa ja nostettu 51 oikeusjuttua.

Ihmisoikeusaktivistit uskovat, ettei tavoitteena useinkaan ole vankilatuomioiden langettaminen. Oikeusprosessit estävät ihmisoikeusjärjestöjä tekemästä varsinaista työtään, ja sakkorangaistukset halvaannuttavat muutenkin tiukoilla budjeteilla pyöritetyn toiminnan.

Kansainvälinen tuki ensiarvoista

"Kansainvälinen tuki ja ammatillinen yhteistyö on meille äärimmäisen tärkeää", TIHV-säätiön johtajiin kuuluva lääkäri Metin Bakkalci sanoo. Hän kertoo arvostavansa todella paljon myös suomalaisten kanssa tehtyä yhteistyötä.

Psykologi Jouni Pirilä Psykologien sosiaalinen vastuu ry:stä kertoo, että ulkoministeriöstä on saatu rahoitusta TIHV:n tukemiseen yhtäjaksoisesti vuodesta 1991. Rahoitus tulee ministeriön kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyövaroista.

Pirilä korostaa sitä, että yhteistyö lähtee aina turkkilaisten omista tarpeista.

"Avustuksilla on koulutettu paikallisia terapeutteja. Koulutuksella on erityisesti yritetty ehkäistä sijaistraumatisoitumista. Viime vuonna yksi suuri projekti oli rankaisemattomuusraportin julkaiseminen turkiksi ja editoituna versiona englanniksi."

Pirilän mukaan rankaisemattomuus on Turkissa hyvin keskeinen ongelma, ja raportti sopii työvälineeksi ja hakuteokseksi myös lakimiehille ja toimittajille.

Suvi Arapkirli

Kirjoittaja on vapaa toimittaja, joka on asunut Turkissa.

Kehitys-Utveckling 4.2006

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 15.12.2006


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi