Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Onko Reilu kauppa reilua? - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Globaalikasvatus: Kauppa ja kehitys (4.2013)

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna

Onko Reilu kauppa reilua?

Reilun kaupan merkki on yksi vastaus kansainvälisen kauppajärjestelmän ongelmiin. Järjestelmän suosio kasvaa mutta se on saanut myös kritiikkiä.

Reilun kaupan banaaneja. Kuva: Kuva: Antony Theobald/Flickr, CC BY-NC-ND 2.0Reilun kaupan tuotteita myytiin vuonna 2010 maailmanlaajuisesti noin 4,36 miljardilla eurolla. Kuva: Antony Theobald/Flickr, CC BY-NC-ND 2.0

"Ennen olin köyhä viljelijä pohjoisesta. Sitten tulin tänne, tein kovasti töitä ja saavutin paremman elämän. Elämäni on parantunut paljon sen jälkeen, kun osuuskuntamme liittyi Reilun kaupan järjestelmään", kuvailee vietnamilainen kahvinviljelijä Dao Tich thi Tuyen Suomen Reilun kaupan edistämisyhdistyksen nettisivuilla.*

Dao on yksi maailman 1,2 miljoonasta Reilun kaupan järjestelmässä mukana olevasta tuottajasta. 1980-luvulla alkunsa saanut Reiluin kaupan merkki on yksi tunnetuimmista eettisestä tuotannosta kertovista sertifikaateista, ja esimerkiksi Suomessa yli kolme neljäsosaa ihmisistä ostaa Reilun kaupan tuotteita ainakin silloin tällöin.

Järjestelmän ajatuksena on parantaa kehitysmaiden köyhien pienviljelijöiden ja -tuottajien asemaa ja tuloja. Tuottajayhteisöiden on täytettävä tietyt kriteerit, joita ovat esimerkiksi työntekijöiden kunnollinen palkka, haitallisen lapsityövoiman käytön kielto sekä ympäristöstä huolehtiminen.

Reilun kaupan merkki ei ole ainoa eettisestä tuotannosta kertova merkki. Se korostaa kuitenkin eroavansa muista siinä, että se takaa tuottajille aina tietyn hinnan tuotteesta. Näin maailmanmarkkinahintojen heilahtelu ei vaikuta tuottajien tuloihin yhtä paljon kuin muihin.

Lisätuloja viljelijät saavat myös Reilun kaupan lisästä, jonka tuottajayhteisöt voivat käyttää koko yhteisöä kehittäviin hankkeisiin, kuten vaikkapa terveysasemien rakentamiseen.

Kiitosta ja kritiikkiä

Reilu kauppa lupaa paljon, ja lupausten toteutumisesta onkin ristiriitaisia mielipiteitä. Yhden vastauksen antaa saksalaisen Ceval-tutkimuslaitoksen viime vuonna julkistama tutkimus, jossa selvitetään Reilun kaupan vaikutuksia neljässä kehitysmaassa: Keniassa, Ghanassa, Intiassa ja Perussa.

Sen mukaan Reilu kauppa tuo viljelijöille ja tilojen työntekijöille hieman korkeamman sekä vakaamman tulotason kuin järjestelmän ulkopuolella oleville. Joissakin tapauksissa Reilun kaupan käytännöt heijastuivat jopa järjestelmän ulkopuolisiin yrityksiin.

Toisaalta tutkimus käsittelee vain muutamaa tapausta. Monien kriitikoiden mukaan Reilu kauppa ei toimikaan kaikissa tapauksissa aivan niin hyvin kuin lupaa.

Yksi yleisimmin mainituista ongelmista on, että takuuhinta toimii vain silloin, kun Reilun kaupan tuotteille on riittävästi kysyntää. Käytännössä monet Reilun kaupan viljelijät joutuvat myymään ison osan tuotannostaan tavallisina, halvempina tuotteina, eikä järjestelmä tuo heille riittävästi lisätuloja. Siitä huolimatta he joutuvat maksamaan Reilun kaupan merkin käytöstä.

Reilun kaupan kahvipapuja Nicaraguassa. Kuva: William Neuheisel/Flickr, CC BY 2.0Maailmassa on yli 530 000 Reilun kaupan kahvin viljelijää. Kuvassa Reilun kaupan kahvipapuja Nicaraguassa. Kuva: William Neuheisel/Flickr, CC BY 2.0

Kaikki viljelijät eivät myöskään pääse järjestelmään lainkaan mukaan, sillä usein se vaatii esimerkiksi järjestäytymistä, mikä ei aina ole helppoa.

On myös epäilty, että Reilu kauppa voisi ainakin laajentuessaan vähentää muiden tuotteiden kysyntää ja näin pahentaa järjestelmän ulkopuolella olevien asemaa. Ulkopuolelle näyttäisivät jäävän etenkin köyhimmät kehitysmaat, sillä eniten Reilun kaupan tuottajia on keskitulotason kehitysmaissa, ei köyhimmissä maissa. Toisaalta keskitulotason maissakin elää äärimmäisen köyhiä ihmisiä.

Viime aikoina kritiikkiä on herättänyt myös se, että Reilun kaupan merkin voivat saada pientilojen lisäksi suurplantaasien ja monikansallisten yritysten tuotteet. Se uskotaan uhkaavan pienviljelijöitä, joita järjestelmän piti alun perin auttaa.

Reilu kauppa ei yksin riitä

Todennäköisesti totuus Reilusta kaupasta on jossakin ääripäiden välimaastossa.

Brittiläisen taloustutkimuslaitoksen Institute of Economic Affairsin raportin mukaan kumpikin osapuoli liioittelee: Reilun kaupan kannattajat alleviivaavat liikaa järjestelmän hyötyjä ja yksinkertaisuutta, vastustajat taas maalaavat piruja seinille. Reilu kauppa on ilmiönä liian pieni, jotta se voisi aiheuttaa laajoja vahinkoja. Toisaalta tutkimus ei myöskään todista, että Reilusta kaupasta olisi aina hyötyä.

Puolustajien ja vastustajien välinen ristiriita saattaa lopulta johtua siitä, että Reilulta kaupalta toivotaan liikaa: sen odotetaan pelastavan kaikki kehitysmaiden ihmiset nälältä ja köyhyydeltä. Siihen se ei kuitenkaan pyri, eikä se siihen pystyisikään, sillä kauppajärjestelmän muuttamiseen tarvitaan paljon muutakin.

Teija Laakso / maailma.net

* Daon sitaatti on peräisin Reilun kaupan edistämisyhdistyksen artikkelista Hop Tacissa parannetaan toimeentuloa ja viljelysmenetelmiä 

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 16.8.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi