Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Joukkohautojen ääressä - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 26.9.2006

Joukkohautojen ääressä

Helsingin yliopisto käynnistää parhaillaan ihmisoikeusrikostutkinnan koulutusta Perussa yhteistyössä Katolisen yliopiston kanssa. Suomalaiset opettavat perulaisia esimerkiksi avaamaan joukkohautoja oikeaoppisesti.

Perussa riittää haastetta ihmisoikeusrikosten tutkinnassa, sillä kadonneiden lukumäärä on suurempi kuin muissa Etelä-Amerikan maissa sotilashallitusten kaudella. Vuosina 1980-2000 Perussa katosi ja kuoli noin 69 000 ihmistä.

"Perun ilmasto-olosuhteet ovat otolliset voimakkaalle kasvustolle, ja koska murhista on jo kulunut aikaa, joukkohautojen paikallistaminen on vaativa tehtävä", hammasoikeuslääketieteen tohtori Helena Ranta sanoo.

Ranta on yksi suomalaisista kouluttajista, jotka ovat käynnistämässä oikeuslääketieteellisen antropologian ja bioarkeologian jatkokoulutusohjelmaa Katolisessa yliopistossa Limassa. Hänen lisäkseen Suomesta kouluttajiksi lähtevät oikeuslääketieteellisen genetiikan professori Antti Sajantila ja mahdollisesti oikeuslääkäri Philippe Lunetta Helsingin yliopistosta. Suomalaisten opettajien matka- ja asumiskulut maksaa Suomen ulkoasiainministeriö.

Kaksivuotiseen koulutusohjelmaan on valittu parikymmentä jatko-opiskelijaa, ja se on ensimmäinen korkean tason ihmisoikeusrikostutkinnan koulutushanke Suomesta Etelä-Amerikkaan.

"Pidämme ohjelmaa Helsingin oikeuslääketieteen laitoksella hyvin tärkeänä päänavauksena Etelä-Amerikkaan", Ranta toteaa. Suomalaisten lisäksi ohjelmaan kutsutaan opettajia muiden muassa Britanniasta ja Argentiinasta.

Tärkeä todistusaineisto

Koulutusohjelmassa jatko-opiskelijat saavat tietoa perulaisesta lainsäädännöstä ja ihmisoikeustutkimusten kansainvälisistä vaatimuksista. He tutustuvat ihmisoikeusrikosten todistusaineiston oikeaan keräämistapaan ja esimerkiksi siihen, miten joukkohaudat avataan oikeaoppisesti. Kenttätyöjakso pidetään Etelä-Perussa lähellä Chilen rajaa.

"Joukkohauta voidaan avata vain yhden kerran, ja haudasta saatavan tiedon rekisteröinti ja tallentaminen oikein on tärkeää, jotta todistusaineistoa voidaan käyttää myöhemmin oikeusistuimissa", Ranta kertoo.

Ranta on jo käynyt muun muassa Ayacuchon Totosissa, jossa Perun syyttäjänvirasto on tehnyt kaivauksia. Muutamia joukkohautojakin on avattu. "Ruumiiden tunnistamista varten on oltava jotain, johon löydöksiä verrataan. Jos kadonneiden omaisia löydetään, mahdollisuudet ovat esinetunnistus, terveystietoihin perustuva tunnistus ja dna-testit."

Perussa on hyvä dna-laboratorio. Maassa on myös "kapean sektorin" asiantuntijoita, jotka ovat toimineet kansainvälisissä tehtävissä ihmisoikeusrikosten tutkinnassa.

"Kokonaisuuden hahmottaminen ei silti vielä ole sitä luokkaa, mitä sen pitäisi olla laajamittaisten ihmisoikeusloukkausten selvittämiseksi. Tästähän Perussa on kysymys, hyvin laajasta joukkotuhosta", Ranta sanoo.

Tehokas totuuskomissio

Perussa maan sisäisellä konfliktilla tarkoitetaan aseellisia yhteenottoja vuosina 1980-2000. Silloin Perun valtio ja armeija ottivat yhteen opposition aseellisten ryhmien eli Perun kommunistisen puolueen tukeman Loistava polku -sissijärjestön ja Túpac Amarun vallankumouksellisen liikkeen kanssa.

Perun totuus- ja sovituskomissio Comisión de la Verdad y Reconciliación perustettiin kesäkuussa 2001 väliaikaisen presidentin Valentín Paniaguan kaudella pian sen jälkeen, kun presidentti Alberto Fujimori oli paennut maasta korruptioskandaalin vuoksi Japaniin. Komissio julkaisi loppuraporttinsa elokuussa 2003.

Komission loppuraportin luku 69 000 kadonneesta ja kuolleesta perulaisesta maan sisäisen konfliktin aikana on arvio, sillä kaikkien uhrien henkilöllisyyttä ei ole todennettu. Arvio perustuu silminnäkijälausuntoihin ja joukkohautoihin. Komissio on myös paikallistanut 4 600 joukkohautaa, ja 2 200 haudassa on tehty jo tutkimuksia.

Ihmisoikeusrikoksia tapahtui eniten syrjäseuduilla Liman, Ayacuchon, Huancavelican, Apirímacin, Junínin, Pascon, Huánucon ja Punon maakunnissa. Uhrit olivat köyhiä, lukutaidottomia intiaaneja.

Vaikka ihmishenkien menetys ei ole mitattavissa taloudellisesti, tuhojen laajuutta kuvastanee valtion syyttäjänviraston arvio, jonka mukaan aineelliset tuhot ja tutkimukseen käytettävät kulut ovat noin 22 miljardia dollaria. Summa on lähes yhtä suuri kuin Perun ulkomaanvelka. 

Intiaanien joukkotuho

Perussa pakkosterilointien kohteeksi on joutunut arviolta yli 200 000 naista ja hieman vajaat 20 000 miestä, pakkosteriloidut kuuluvat maan intiaaniväestöön. Naisjärjestöjen ja maan kongressin työryhmän keräämien tietojen perusteella Perussa on tapahtunut joukkotuho, jonka tyyppistä ei ole havaittu muissa Etelä-Amerikan maissa.

Pakkosterilointi luultavasti täyttäisikin joukkotuhon tunnusmerkit, jos Kansainvälisen rikostuomioistuimen valta ulottuisi 1990-luvulle. Kyse on syntyvyyden estämisestä yhdessä ryhmässä, joka määräytyy etnisen taustan perusteella.

Naisjärjestöt nostivat pakkosterilisaatiot julkisuuteen. Jo vuonna 1996 Perussa toimiva CLADEM (The Center for Reproductive Rights, the Latin American and Caribbean Committee for the Defence of Women´s Rights) ja Flora Tristan Women´s Center totesivat useita naisiin kohdistuvia seksuaalisen ja psyykkisen väkivallan muotoja.

Useiden asiantuntijalähteiden mukaan maaseudun intiaaneja pakotettiin sterilisoitaviksi vuosina 1980–2000. Syitä ei ole selvitetty, mutta ihmisoikeusjärjestöt arvelevat, että pakkosterilisaatiot johtuivat intiaaninaisiin kohdistuneesta rakenteellisesta rasismista ja sukupuolisyrjinnästä perulaisessa yhteiskunnassa. Aseellisen konfliktin aikana lakeja ei maaseudulla noudatettu eikä valvottu.

Entinen presidentti Alejandro Toledo ja kongressi ovat myöntäneet pakkosterilisaatiot todeksi, ja terveysministeri on esittänyt julkisen anteeksipyynnön. Pakkosterilisaatiot eivät kuuluneet kansallisen sovitus- ja totuuskomission toimialaan, joten tutkimukset rikosten tekijöistä ovat edelleen kesken.

Perun ihmisoikeusrikostutkinta jatkunee koko laajuudessaan vielä pitkään.

Auli Leskinen

(Kehitys-Utveckling 3.2006)

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 21.9.2006


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi