Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Indonesialaisten kotiapulaisten asema Malesiassa paranee hieman - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 6.9.2006

Indonesialaisten kotiapulaisten asema Malesiassa paranee hieman

Malesia on toinen koti yli miljoonalle indonesialaiselle. Naapurimaahan ovat ajaneet työttömyys ja köyhyys kotimaassa. Malesia puolestaan tarvitsee siirtotyövoimaa, koska maan omat kansalaiset eivät suostu tekemään pienipalkkaista rakennus-, maatalous- tai palvelutyötä. Pienestäkin tienestistä siirtotyöläiset lähettävät osan perheilleen kotimaahan.

Reilut 300 000 indonesialaisnaista työskentelee Malesiassa kotiapulaisina. Heille maksetaan tavallisesti 350—400 ringgittiä (75—85 euroa) kuukaudessa, kun Filippiineiltä tulleet kotiapulaiset tienaavat tuplasti enemmän. Pääsyynä indonesialaisten pienempään palkkaan pidetään heidän huonompaa koulutustasoaan.

Toisin kuin rakennustyömailla tai plantaaseilla työskentelevät laittomat siirtolaiset, kotiapulaiset tulevat Malesiaan pääosin työlupien turvin. Malesialaisperheet joutuvat maksamaan molempien maiden välitysfirmojen kustannukset, ja summa kohoaa tavallisesti yli tuhannen euron. Usein työnantajat siirtävät vastuun kotiapulaiselle, jolle ei makseta palkkaa ensimmäisten kuukausien ajalta.

Pieniä parannuksia

Työluvista huolimatta kotiapulaisten asema on ollut Malesiassa heikko. Heillä ei ole ollut oikeutta minimipalkkaan tai vapaapäiviin ja fyysisen väkivallan kohteeksi joutuminen on ollut yleistä. Indonesian hallitus on vaatinut kansalaisilleen 500 ringgitin (108 euron) vähimmäispalkkaa, mutta Malesia ei ole tähän suostunut.

Vuosien neuvotteluiden jälkeen Indonesia ja Malesia pääsivät kesäkuussa yhteisymmärrykseen, että kaikkien uusien kotiapulaisten asema on turvattava työsopimuksilla ja heidän on voitava avata pankkitili Malesiassa. Työnantajat eivät enää saa vähentää välittäjien kustannuksia apulaisten palkoista. Indonesia lupasi puolestaan pienentää maansa välitysfirmojen taksoja.

Siirtotyöläisten oikeuksia ajavien kansalaisjärjestöjen mukaan uusi sopimus ei ole riittävä, vaan kotiapulaisilla olisi oltava samat oikeudet kuin malesialaisilla työläisillä. Huhtikuussa 260 aasialaisjärjestön verkosto vetosi Malesian pääministeriin ja Indonesian presidenttiin, mutta epäkohdat säilyivät. Tenaganita-järjestön mukaan malesialaiset työnantajat voivat vielä pitää kotiapulaisen passin itsellään, eikä kotiapulaisilla ole oikeutta järjestäytyä.

Malesian viranomaisten mukaan kotiapulaisille ei voida määrätä vapaapäiviä tai muuta etuja, sillä maan vuodelta 1955 oleva työllistämislaki ei sisällä kohtaa kotiapulaisista. Myös monet malesialaiset ovat olleet parannuksia vastaan. Heidän mukaansa kotiapulaiset saavat jo ilmaisen majoituksen kodeissa ja kouluttamattomille indonesialaisille täytyy myös opettaa modernin kodinhoidon aakkoset.

Kulttuurivaikutukset syyniin

Elokuun lopulla Malesian nais-, perhe- ja yhteisöasiain ministeri Shahrizat Abdul Jalil ilmoitti, että indonesialaisten kotiapulaisten vaikutuksista tehdään tutkimus. Hänen mukaansa selvitystä tarvitaan, jotta Malesiaan saapuisi vain laadukkaita kotiapulaisia.

“Meidän on tiedettävä, tuovatko indonesialaiset kotiapulaiset positiivisia vai negativiisia arvoja maahamme ja muuttuuko heidän hoitamiensa lasten arvomaailma. Jonkinlainen vaikutus malesialaisperheisiin heillä täytyy olla”, Shahrizat kertoi The Star -päivälehdessä.

Tutkimuksessa aiotaan selvittää muun muassa, millainen koulutus- ja kulttuuritausta kotiapulaisilla on, mitä he tietävät malesialaisesta kulttuurista ja mikä on heidän terveytensä.

Varsinkin Malesian vanhoilliset muslimiyhteisöt pelkäävät kotiapulaisten tuovan vapaamielisempiä ajatuksia maahan ja johtavan perinteisten arvojen murenemiseen. Myös lasten malaijin kielen oppimisongelmia ollaan pelätty indonesiaa puhuvien apulaisten vuoksi. Perinteisesti islaminuskoiset malaijiperheet ovat suosineet indonesialaisia kotiapulaisia, kun taas kiinalaisperäinen väestönosa on suosinut kristittyjä filippiiniläisiä apulaisia.

Timo Kuronen

Kirjoittaja on Thaimaassa asuva vapaa toimittaja.

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Muissa ulkoasiainhallinnon palveluissa

Päivitetty 7.9.2006


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi