Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Myllerrysten aika jatkuu Kirgisiassa - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna

Myllerrysten aika jatkuu Kirgisiassa

Kirgisian tilanne on nyt jopa tulenarempi kuin vuosi sitten. Suurimmat ongelmat ovat korruptio, järjestäytynyt rikollisuus ja maan kahtiajako etelään ja pohjoiseen. Kirgisian pääministeri Felix Kulov kertoi tammikuun lopussa oman näkemyksensä kansalaisia huolestuttavasta asiasta: järjestäytyneen rikollisuuden ja vallan tiiviiksi kietoutuneesta suhteesta.

"Syyttäjälaitos, turvallisuuspalvelu ja oikeusistuimet eivät tottele pääministeriä... Sisäministeriön tilastojen mukaan maassamme toimii 22 järjestäytynyttä rikollisryhmää, ja edellä mainitusta syystä niitä vastaan ei edes taistella",
Kulov totesi tiedotteessaan ja jatkoi, että nykytilanteessa on turha puhua ulkomaisista investoinneista tai talouskasvusta. Lopuksi hän vetosi sekä kansaan että presidentti Kurmanbek Bakieviin: "Toivon, että tuette ajatuksiani nyt."

Klaaneihin, tuttavuuksiin ja sukulaisuuteen perustuvat verkostot ovat Kirgisiassa aina olleet vahvat, mutta viime maaliskuun "tulppaanivallankumouksen" jälkeen tilanne ryöstäytyi käsistä. Ne ryhmät, jotka presidentti Askar Akajevin aikana joutuivat paitsioon, pääsivät kansansuosioon vallankumouksen varjolla. Niihin kuului myös Kulov, joka vapautui vankilasta vallankumouksen päivinä. Kulovin kansansuosio perustui siihen, että hän onnistui televisiopuheellaan palauttamaan järjestyksen pääkaupunki Bishkekiin, joka oli suistunut anarkiaan ja silmittömään ryöstelyyn.

Kauan kytenyt kriisi

Kirgisian poliittisen kriisin siemenet kylvettiin jo neljä vuotta sitten. Silloin poliisi ampui Aksyssa Etelä-Kirgisiassa kuusi rauhallista mielenosoittajaa. Kukaan ei ottanut tapahtuneesta vastuuta.

Huhut Akajevin, tämän perheen ja lähipiirin laittomasti kootusta jättiomaisuudesta lisäsivät tyytymättömyyttä maassa, jonka viidestä miljoonasta kansalaisesta 40 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella.

Lopullisesti väki turhautui viime helmikuun parlamenttivaaleissa, joissa suuri osa paikoista meni Akajevia suosiville puolueille. Myös Akajevin tytär Bermet ja poika Aidar pääsivät parlamenttiin. ETYJin mukaan vaaleissa oli väärinkäytöksiä, ja silminnäkijät kertoivat lahjonnasta.

"Bermetin tukijat kiersivät talosta taloon tarjoten rahaa, mikäli äänestäisin häntä", 51-vuotias Olga Bishkekistä kertoo.

Kun vallankumous levisi pääkaupunkiin, Akajev pakeni helikopterilla maasta. Virkaatekeväksi presidentiksi astui oppositiopoliitikko, entinen pääministeri Kurmanbek Bakiev.

Viime heinäkuun presidentinvaaleissa Bakiev oli ennakkosuosikki, jonka pahin vastustaja oli entinen turvallisuuspalvelun johtaja, kuvernööri ja Bishkekin kaupunginjohtaja Felix Kulov. Hän oli joutunut vankilaan vuonna 2001 syytettynä kavalluksesta ja virka-aseman väärinkäytöstä. Kulov ja Bakiev sopivat, että Kulov vetäytyy presidenttikisasta, jos Bakiev takaa hänelle pääministerin paikan vaalien jälkeen. Näin myös kävi.

Presidentin asema horjuu

Kun Bakiev aloitti presidenttinä, maassa vallitsi demokratian huuma. Nyt oppositio syyttää häntä korruptiosta ja korkeiden virkojen jakamisesta sukulaisille ja ystäville. Myös sananvapaus on vaarassa.

Brittiläisen Institute for War and Peace Reportingin Bishkekin-kirjeenvaihtaja Leila Saralaeva kirjoitti tammikuussa, että journalisteja uhkaillaan kunnianloukkaussyytteillä, mikäli nämä arvostelevat Bakievin toimintaa. Bishkekin yleinen syyttäjä antoi varoituksen kahdelle lehdelle, jotka olivat julkaisseet oppositiopoliitikkojen Bakievia kritisoivia lausuntoja.

"Presidentin kunniaa ja arvoa loukkaavat näköjään asiat, joita tässä maassa tapahtuu. Niitä ovat kansanedustajien, urheilijoiden ja tavallisten kansalaisten murhat sekä omaisuuden takavarikoinnit, joista kukaan ei ota vastuuta", opposition kansanedustaja Kabai Karabekov sanoi IWPR:n haastattelussa.

Karabekov ei ole populismissaan täysin väärässä. "Poliittiset murhat, mafiamurhat ja perheiden välienselvittelyt ovat lisääntyneet", kertoo Bishkekissä asuva suomalainen Pekka Puputti.

Totta on sekin, että ainakin osa korkeista viroista on mennyt sukulaisille. Jo kautensa aluksi Bakiev nimitti Saksan suurlähettilääksi veljensä. Bishkekiläinen politologi Meder Imakejev selittää ilmiötä perinteillä: "Me kirgiisit toimimme niin, että jos pääset korkeaan asemaan, sinun on autettava sukulaisiasi. Se on välttämättömyys. Jos olisin presidentti, toimisin todennäköisesti samalla tavalla."

Kansaa nepotismi ei naurata. Helmikuun alussa julkaistu mielipidekysely paljastaa, että vain seitsemäntoista prosenttia kansasta luottaa enää presidentti Bakieviin.

Tuhansien järjestöjen maa

Vallankumous toi poliittiselle kentälle paljon uuttakin. Maahan on rakenteilla yleisradiojärjestelmä, ja siksi yli kymmenen kirgisialaista kansanedustajaa ja kansalaisjärjestöjen edustajaa vieraili joulukuussa Helsingissä tutustumassa Yleisradioon ja yleisradiolainsäädäntöön.

Matkan aikana käytiin kiivasta väittelyä, sillä yleisradiolaki oli käsittelyssä parlamentissa ja osapuolilla oli erilaiset näkemykset siitä, kenen sitä pitäisi hallita.

Vaikka yleisradion perustaminen ja neuvostoaikaisen valtiollisen mediajärjestelmän purkaminen vie varmasti aikansa, aloite on historiallinen. Muissa Keski-Aasian maissa samoin kuin useimmissa entisen Neuvostoliiton maissa asiasta ei ole ollut vakavasti puhettakaan, vaikka tarvetta uudistukselle olisi kaikkialla.

Kansalaisjärjestöillä oli yleisradiojärjestelmässä suuri rooli. Kirgisiaa kutsutaan usein "tuhansien kansalaisjärjestöjen maaksi", sillä järjestökenttä on suuri ja monimuotoinen. Sananvapaustilastoissakin Kirgisia pärjää huomattavasti naapureitaan paremmin, joskin kymmenen viime vuoden ajan kehitys on kulkenut hieman huonompaan suuntaan.

Kirgisia myös hyväksyttiin ensimmäisenä IVY-maana Maailman kauppajärjestön WTO:n jäseneksi. Monia sen markkinatalousuudistuksia pidetään suhteellisen onnistuneina, samoin kuin maareformia.

Ääri-islamille jalansijaa

Oshin kaupunki Etelä-Kirgisiassa poikkeaa ilmeeltään pohjoisesta Bishkekistä. Bishkekin harmaa neuvostoarkkitehtuuri tuo mieleen suuren pohjoisen naapurin, kun taas Osh on selkeästi Aasiaa. Meluisat basaarit, jurttakahvilat ja uzbekin kieli kertovat kävijälle siitä, että ollaan ikivanhassa Silkkitien kauppakaupungissa.

Lonely Planet -matkaoppaan mielestä Osh potee "demografista skitsofreniaa". Ilmaisu kuvaa kaupunkia, jota kutsutaan Kirgisian toiseksi pääkaupungiksi, mutta jossa uzbekin kielen ja Uzbekistanin kulttuurin vaikutus on kiistaton. Samalla Osh on yksi Kirgisiaa, Tadzhikistania ja Uzbekistania yhdistävän Ferganan laakson suurista kaupungeista.

Laaksoa kutsutaan "Keski-Aasian ruutitynnyriksi", sillä keinotekoisesti vedetyt rajat aiheuttavat närää ja joskus jopa verenvuodatusta. Etelän asukkaat tuntevat itsensä myös eristetyiksi valtakunnan politiikasta.

Bakievin nousu presidentiksi miellytti etelän asukkaita, onhan hän sieltä kotoisin. Oshin ja toisen suuren kaupungin Jalal-Abadin asukkaat ovat kuitenkin närkästyneet, sillä Bakiev antoi potkut molempien alueiden kuvernööreille.

Ero pohjoisen ja etelän välillä käy selväksi keskusteluissa Oshin asukkaiden kanssa. "Eihän siellä pohjoisessa edes saa kunnon ruokaa", kuuluu usein. Ruokakulttuurien ero on kuitenkin lähinnä vitsailua, toisin kuin etelän separatismi ja ääri-islamin nousu.

Hizb ut-Tahrir -liikkeellä on joidenkin arvioiden mukaan kymmeniä tuhansia kannattajia Keski-Aasiassa. Pian 50-vuotias liike on toiminut alueella vain kymmenisen vuotta. Vaikka se virallisesti pyrkii perustamaan kalifaatin rauhanomaisin keinoin, Keski-Aasian maissa liike on tuomittu ääri-islamilaiseksi ja on siten laiton.

"Ihmiset haluavat oikeudenmukaisen järjestelmän. Reilun yhteiskunnan, jota hallitaan kunnolla. Tänään korruptio ja lahjonta ovat kaikkialla. Työttömyys on ihmisten suurin ongelma, ja siksi luotetaan Jumalan sanaan", selvittää nimettömänä pysyvä uzbekistanilainen nainen Hizb ut-Tahririn suosiota Radio Free Europe/ Radio Libertyn haastattelussa.

Liikkeen kannatus on laajinta juuri diktaattorisesti hallitussa Uzbekistanissa, mutta vallankumousta seurannut poliittinen epävarmuus on tuonut sille lisää jalansijaa myös Kirgisiassa.

Ratkaisujen vuosi

Kuluva vuosi ratkaissee monia asioita Kirgisiassa. Bakievin suosio on heilahdellut, ja siksi hän on luvannut loppuvuodeksi kansanäänestyksen, jossa päätettäisiin muun muassa hallitusmuodon muutoksista. Ennenaikaisista parlamenttivaaleistakin on puhuttu.

Protestiääniä kuuluu päivittäin. Äskettäin journalistijärjestöt vastustivat valtion omistamien tiedotusvälineiden mielivaltaisia päätoimittajavaihdoksia.

Myös geopolitiikassa eletään mielenkiintoisia aikoja. Vuodesta 2001 Bishkekin Manas -lentokentän kupeessa toiminut amerikkalaisten sotilastukikohta saanee jatkoaikaa, joskin moninkertaiseksi kasvanutta vuokraa vastaan. Myös venäläisillä on maassa tukikohta, ja huhutaan, että venäläiset pyrkivät perustamaan toisenkin.

Vuonna 2002 perustettu, IVY:n korvaajaksi aiottu Collective Security Treaty Organization (CSTO) lähentää Keski-Aasian maita entisestään Venäjään. Rajanaapuri Kiinan taloudellinen invaasio maahan on ollut jo kauan tosiasia. Sitä, kiinnostaako jättiläisvaltiota sotilaallinen yhteistyö Kirgisian kanssa, spekuloidaan jatkuvasti.

On liian aikaista tehdä johtopäätöksiä siitä, miten tulppaanivallankumous vaikutti Kirgisiaan. Selvää on vain se, että mielivaltaiseen valtion johtamiseen ei ole paluuta, ja uudella johdolla on täysi työ pitää vuoristomaa rauhallisena.

Salla Nazarenko

(Kehitys-Utveckling 1.2006)

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 30.5.2006


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi