Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Kiinan talouskasvu on vertaansa vailla - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna

Kiinan talouskasvu on vertaansa vailla

Nopea talouskasvu on kestänyt Kiinassa pitkään ja nostanut maan elintasoa. Vaikka kasvun odotetaan jatkuvan, Kiina on suurten haasteiden edessä.

Kiinassa talouskehitys on ollut poikkeuksellisen nopeaa 1970-luvun lopulta alkaen, jolloin maassa aloitettiin talousuudistukset. Maan kokonaistuotanto on kasvanut kolmenkymmenen viime vuoden aikana keskimäärin liki kymmenen prosenttia vuodessa, ja tuotannon arvo on monikymmenkertaistunut.

Kiinan kasvu hakee vertaistaan, vaikka Aasiassa on muitakin maita, joissa erittäin nopea ja yhtäjaksoinen talouskasvu on kestänyt pitkään. Erityisen poikkeavan Kiinasta tekee se, että useat taloustutkijat odottavat kasvun jatkuvan lähes yhtä nopeana ainakin pari seuraavaa vuosikymmentä.

Syytä kasvuun onkin, sillä Kiina on yhä matalan tulotason maa. Henkeä kohden lasketun tuotannon arvo on noin 1 350 euroa vuodessa, kahdeskymmenesosa Suomen tasosta. Hintatasojen erot toki poistavat osan elintasokuilusta, mutta silti Kiinassa on yhä noin kaksisataa miljoonaa erittäin köyhää asukasta.

Tuloerot kasvavat

Talousuudistukset aloitettiin maaseudulta, mutta niiden painopiste siirtyi melko nopeasti rannikolle ja kaupunkeihin. Erityistalousalueiden perustaminen rannikkokaupunkeihin sysäsi talouskasvun liikkeelle, ja samalla luovuttiin pyrkimyksistä pitää kehitys koko maassa yhtä nopeana. Nykyisin Kiinan tuloerot ovat revenneet jo lähelle Etelä-Amerikan maiden korkeaa tasoa.

Vahvasti valtiojohtoinen uudistuspolitiikka on painottanut teollisuuden roolia taloudessa, ja teollisuuden osuus maan kokonaistuotannosta on kansainvälisesti vertailtuna hyvin korkea. Vielä viime vuosinakin teollisuus on toiminut talouden veturina.

Palvelusektorin merkityksen uskotaan kasvavan, kun elintaso maassa kohoaa ja palveluille on enemmän kysyntää. Maatalous on selvästi kahta muuta talouden pääsektoria tehottomampi. Vaikka maatalouden osuus kokonaistuotannosta on vain runsaat kymmenen prosenttia, se antaa elannon yli neljällekymmenelle prosentille väestöstä.

Viime vuosina hallitus on jälleen kiirehtinyt maaseudun uudistamista. Huoli maaseudun matalasta elintasosta on ymmärrettävä, sillä yhteiskuntarauhan säilyttämisen kannalta suuren osan 760 miljoonasta maaseudun asukkaasta täytyy asua siellä myös tulevaisuudessa.

Muuttovirtaa kaupunkeihin on rajoitettu lainsäädännöllä. Vajaan kolmenkymmenen viime vuoden aikana kaupunkilaisten määrä on kolminkertaistunut 540 miljoonaan. Siirtotyöläisiä, jotka eivät virallisesti asu kaupungissa, arvioidaan olevan yli sata miljoonaa.

Työvoimaa maaseudulta

Kysymys työvoiman riittävyydestä nousee usein esiin, kun maiden tulevaa talouskehitystä arvioidaan. Kiinassa sitä ongelmaa ei ole, sillä muuttoliike maaseudulta kaupunkeihin jatkunee ainakin pari vuosikymmentä.

Toisaalta ylitarjonta kouluttamattomasta työvoimasta on rajoittanut palkkojen nousua. Vaikka koulutetun työvoiman palkat nousevat Kiinassa nopeasti, kouluttamattoman tehdastyöläisen palkka ei ole noussut kymmenen viime vuoden aikana juuri lainkaan. Tehdastyöläisen kuukausipalkka on 60–100 euroa. Palkkojen odotetaan nousevan hitaasti vielä lähivuosinakin.

Halpa työvoima ja nopeasti kasvavat kotimarkkinat ovat houkutelleet Kiinaan tuhansia ulkomaisia yrityksiä. Ne ovat usein keskittäneet toimintansa rannikkoseudulle, kuten Shanghain ja Kantonin ympäristöön. Vaikka Euroopassa ja Yhdysvalloissa käydään keskustelua tuotannon siirtymisestä Kiinaan, suuri osa Kiinan tehdyistä investoinneista on peräisin Kiinan naapurialueilta, varsinkin Taiwanista ja Hongkongista.

Ulkomaiset yritykset ovat tärkeitä Kiinan talouskehitykselle paitsi kymmenien miljoonien kansalaisten työnantajina myös teknologisen kehityksen eturintamana. Ne kattavat myös 60 prosenttia Kiinan ulkomaanviennistä.

Haasteita kasvun jatkumiselle

Vaikka työvoiman riittävyys, suhteellisen hyvä infrastruktuuri ja panostus korkeakoulutukseen luovat pohjan talouskasvun jatkumiselle, riskejäkin löytyy. Niistä suurimmat liittyvät sosiaalisen rauhattomuuden lisääntymiseen. Nopea talouskasvu on jättänyt jälkensä myös ympäristöön.

Saastuminen voi rajoittaa talouskehitystä huomattavasti jo lähivuosina, jos ympäristöongelmiin ei pikaisesti puututa. Esimerkiksi puhtaan veden saatavuus täytyy turvata ja ilmansaasteita rajoittaa.

Myös talouspolitiikan onnistuminen on tärkeää. Siirtyminen suunnitelmataloudesta markkinatalouteen ei ole vielä päättynyt. Valtion ja paikallishallinnon omistamia yrityksiä on kymmeniätuhansia, ja julkinen sektori on useilla tuotannonaloilla hallitseva. Monien julkisesti omistettujen yritysten toiminta on tappiollista, ja ne toimivat valtion omistamien pankkien tuella.

Tuottamattomien yritysten uudistaminen ja karsiminen johtaa väistämättä työttömyyden pahenemiseen. Jo aiemmin uudistetuista valtion yrityksistä on poistunut noin 70 miljoonaa työpaikkaa, ja työttömyys on yksi suurimmista ongelmista myös kaupungeissa.

Yksityisen sektorin merkitys taloudessa on kasvanut viime vuosina nopeasti. Yksityisesti omistetut yritykset (lukuun ottamatta maataloutta) kattavat Kiinan taloudesta arviolta jo yli puolet. Omistusoikeuksien turvaaminen, lakien toimeenpano ja liiketoimintaympäristön vakaa kehittäminen ovat hyvin tärkeitä talouskasvun jatkumiseksi.

Oman haasteensa tuo myös siirtyminen yhä korkeampaa teknologiaa vaativien tuotteiden valmistukseen. Jo nyt tuotantoa on siirretty Kiinasta halvempiin Aasian maihin. Epäilemättä edessä on monen tehtaan alasajo, kun maan hinta, kuljetuskustannukset ja lopulta palkat nousevat. Tällöin koulutustasoa täytyy kyetä nostamaan kilpailukyvyn säilyttämiseksi.

Yksi Kiinan erikoisuuksista on yhden lapsen politiikka, joka on johtanut väestönkasvun rajuun hidastumiseen. Parinkymmenen vuoden päästä Kiinassa on edessä sama ikääntymisen ongelma kuin kohta Euroopassa. Tilannetta kärjistää puutteellinen eläkejärjestelmä, jonka korjaaminen on ensisijaisen tärkeää.

Tuuli Koivu

Kirjoittaja on ekonomisti Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksessa.


(Kehitys-Utveckling 1.2006)

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 30.5.2006


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi