Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Japani kytkee kehitysapunsa turvallisuuteen - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna

Japani kytkee kehitysapunsa turvallisuuteen

Japani on maailman toiseksi suurin kehitysavun antaja, mutta tuskin kauaa. Määrärahat ovat laskeneet, ja kehitysyhteistyö on kytketty tiiviimmin maan omaan turvallisuuspolitiikkaan.

Japani on viime vuosina uudistanut kehitysyhteistyötään. Punaisena lankana on ollut kehitysyhteistyön kytkeminen entistä tiiviimmin saarivaltion strategisiin tarpeisiin. Se näkyy vuonna 2003 hyväksytyssä peruskirjassa, jossa kehitysyhteistyön tavoitteisiin lisättiin Japanin oma turvallisuus ja vauraus.

Kehitysavun valtavirtaa arvostelevassa Reality of Aid -raportissa vuodelta 2004 todetaankin, että uusi peruskirja liittää Japanin kehitysyhteistyön aiempaa suoremmin turvallisuuspolitiikkaan, jota toteutetaan maailmanlaajuisesti Yhdysvaltojen johdolla. Uudistusprosessi on vielä kesken, mutta linkitys turvallisuuspolitiikkaan näkyy jo kehitysyhteistyön määrärahojen suuntaamisessa.

Viime joulukuussa valtiovarainministeriö esitti 50 miljoonan euron määrärahaa terrorisminvastaisiin hankintoihin ja hankkeisiin kehitysmaissa. Tarkoituksena on muiden muassa rahoittaa lentokenttien ja satamien valvontalaitteita ja vakauttaa oloja maissa, jotka ovat vaarassa muuttua terroristien suoja-alueiksi.

Määrärahat alamäessä

Kehitysmaiden näkökulmasta tuntuvin muutos on kuitenkin se, että Japanin kehitysyhteistyön määrärahat ovat laskeneet jo pitkään. Niiden osuus bruttokansantulosta ylsi 0,34 prosenttiin vuonna 1984, mutta oli enää 0,19 prosenttia vuonna 2004.

Vuonna 1989 Japani ohitti Yhdysvallat maailman suurimpana kehitysavun antajana. Japani pysyi tilastoykkösenä koko 1990-luvun, vaikka se alkoi supistaa määrärahojaan jo vuonna 1992.

"Japanin väestössä on selvästi havaittavissa väsymistä kehitysapuun", OECD:n kehitysapukomitea DAC totesi vuonna 2004 julkaistussa Japanin kehitysyhteistyön analyysissään. Sen jälkeen tilanne ei näytä parantuneen, vaikka Japanin pysähtyneisyydestä kärsinyt talous on osoittanut elpymisen merkkejä.

Jos valtiovarainministeriön esitys vuoden 2006 määrärahoiksi toteutuu, nopea alamäki jatkuu. Nykysuuntauksellaan Japani putoaa pian aputilastossa viidennelle sijalle. Reaaliarvoltaan Japanin määrärahat ovat selvästi alle niiden tason 1990-luvun alkuvuosina.

Kehitysapua öljyn varmistamiseksi

Ennen 2000-lukua kehitysyhteistyön kytköksissä strategisiin tarpeisiin korostuivat taloudelliset seikat. Kuvaavaa oli reagointi 1970-luvun öljykriisiin. Ennen sitä, vuonna 1972, Lähi-idän maiden osuus Japanin kahdenvälisen kehitysyhteistyön määrärahoista oli 0,8 prosenttia. Reaktiona öljykriisiin Japanin päättäjät kohottivat osuuden 24,5 prosenttiin vuonna 1977.

Kehitysavulla Japani on paitsi varmistanut energia- ja muiden raaka-aineiden saantiaan myös avannut markkinoita teollisuustuotteidensa viennille. Tässä se ei ole mainittavasti poikennut muista vauraista maista. Vuonna 2004 alle kuusi prosenttia Japanin avusta oli osittain tai kokonaan sidottu japanilaisten tavaroiden ja palveluiden hankintoihin. Osuus alitti taloudellisesti kehittyneiden maiden keskiarvon.

Japani on vähentänyt sidontaa asteittain. Maan kehitysyhteistyön alkuaikoina 1960-luvulla sidonta oli lähes 100-prosenttista.

Japanin kehitysyhteistyön ehkä suurin erikoisuus on painottuminen lainamuotoiseen apuun. Vuonna 2002 sen osuus Japanin määrärahoista oli 55 prosenttia, ja vuonna 1975 peräti 82 prosenttia. Missään muussa avunantajamaassa vastaava osuus ei ole ollut lähelläkään Japanin lukua.

Japanilaiset ovat perustelleet lainamuotoisen avun suurta osuutta omilla jälleenrakennuskauden kokemuksillaan. Niiden mukaan lainana saatu raha kannustaa vastaanottajamaata tehostamaan omia ponnistelujaan ja tekee tilaa sen omistajuudelle kehitystyössä. Japani on pehmentänyt kehitysluottojaan runsaalla korkotuella. Verrattuna puhtaasti kaupallisten lainojen ehtoihin Japanin kehitysluotot ovat sisältäneet yli 70 prosentin lahjaosuuden.

Apuluotoista miljoonien saatavat

Vuonna 2002 Japanilla oli lainamuotoisesta avustaan 97 miljardia dollaria saatavia kehitysmailta. Summan suuruudesta kertoo paljon se, että 22 miljardin dollarin saatavillaan Saksa oli Japanin jälkeen toiseksi suurin maa. Japanin kehitysluottosaatavat vähiten kehittyneistä maista ylsivät kahdeksaan miljardiin dollariin.

Laina-avun korostamisesta on seurannut se, että Japanin on ollut vaikeaa välttyä kehitysapuvelkojen mittavalta anteeksiannolta. Vuonna 2002 maa käytti siihen 1,3 miljardia dollaria. Siihen kului silloin 13 prosenttia Japanin kahdenvälisen kehitysyhteistyön määrärahoista.

Lainamuotoisen avun seurauksia on myös se, että Japanin kehitysaputilejä lihottavat jatkuvasti kehitysmaiden maksamat korot ja kuoletukset. Sen vuoksi avun nettomaksatukset voivat supistua, vaikka päättäjät eivät pienentäisikään uuden kehitysapurahan määrää.

Kiina suurin avunsaaja

Aasian suuret kehitysmaat ovat pysyneet Japanin avun pääkohteina. Vuonna 2004 kärjessä olivat Kiina (1 441 miljoonaa dollaria), Indonesia (867), Filippiinit (801), Thaimaa (723), Intia (704) ja Vietnam (590). Vasta seitsemänneltä sijalta löytyi Ghana (525) ensimmäisenä maana Aasian ulkopuolelta. Sen jälkeen tulivat Irak (333), Malesia (306) ja Sri Lanka (297).

Vuosikymmenen alussa ja 1990-luvun puolivälissä suurimpien maiden lista oli samankaltainen. Nyrkkisääntönä on pätenyt, että viiden suurimman kohdemaan osuus on ollut kahdenvälisen kehitysyhteistyön määrärahoista lähes puolet. Pääkohdemaiden suuren osuuden merkitystä korostaa se, että Japani on keskittänyt kehitysapuaan muita maita enemmän kahdenväliseen kehitysyhteistyöhön.

Viime aikoina japanilaiset ovat alkaneet harkita Kiinan pudottamista pääkohdemaiden joukosta. Sitä on perusteltu Kiinan omien voimavarojen kasvulla.

Vuosina 2003-2004 vähiten kehittyneiden maiden osuus Japanin määrärahoista oli 17 prosenttia. Osuus on pidetty samalla matalalla tasolla jo pitkään, vaikka köyhyyden vähentäminen on kuulunut 1990-luvun alkupuolelta lähtien japanilaisten avun keskeisiin tavoitteisiin. Epäjohdonmukaisuuden vaikutelmaa lieventää se, että Japani on vuosia keskittänyt määrärahojaan maihin, joissa elää suuri osa maapallon köyhistä ihmisistä.

Kansalaisjärjestöjen rooli vähäinen

Vuoden 2004 raportissaan DAC kehotti Japania luopumaan kehitysyhteistyönsä tiukasta sektorijaosta. Se neuvoi soveltamaan läpäisyperiaatetta muiden muassa köyhyysongelman ja ympäristö- ja tasa-arvoasioiden käsittelyssä.

DAC huomautti kriittisesti myös kehitysyhteistyötä koskevan analysoinnin vähäisyydestä Japanissa.

Kansalaisjärjestöillä on Japanin kehitysyhteistyössä selvästi pienempi rooli kuin useimmissa muissa taloudellisesti kehittyneissä maissa. Tavallisesti sen selitetään johtuvan aktivismin vähäisestä roolista buddhalaisessa perinteessä, väestön tottumuksesta auttaa pikemmin oman ryhmän jäseniä kuin ulkopuolisia ja konfutselaisuuden ruokkimasta luottamuksesta hallitusta kohtaan. Näin selitykset kiteyttää kehitysyhteistyötä tekevien japanilaisten kansalaisjärjestöjen keskus Janic.

Lähteet: The Ministry of Foreign Affairs of Japan (www.mofa.go.jp/policy/oda), Japan International Cooperation Agency (www.jica.go.jp/english), OECD/DAC (www.oecd.org/dac), Janic (www.janic.org), The Japan Times online ( www.japantimes.jp), Asahi.com (www.asahi.com/english/english.html) ja Daily Yomiuri Online (www.yomiuri.co.jp/dy).

Juhani Artto


(Kehitys-Utveckling 1.2006)

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 30.5.2006


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi