Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Meraka, teknologinen laidunmaa - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 10.4.2006

Meraka, teknologinen laidunmaa

w_LaurensCloete"Meraka on sothonkielinen termi, jota käytetään Lesothossa, Etelä-Afrikassa ja Botswanassa kuvaamaan yhteistä laidunmaata. Ihmiset saavat käyttää maata yksityiseen tai yhteiseen toimintaan, mutta itse maa on aina yhteistä", kertoo eteläafrikkalainen Meraka-instituutti verkkosivuillaan nimensä alkuperästä.

Nimen perusteella voisi kuvitella, että Meraka-instituutissa tutkitaan esimerkiksi perinteisten viljelymenetelmien merkitystä nykymaataloudessa. Arvaus ei voisi mennä enempää pieleen. Instituutin toiminnan kohteena on tieto- ja viestintäteknologia. Jotain "perinteistä" instituutissa kuitenkin on: vahva painotus yhteisöllisyyteen teknologian kehittämisessä ja käytössä.

"Haluamme, että se mitä teemme vaikuttaa tavallisen eteläafrikkalaisen elämään. Yhteiskunnan kehitys on voimakkaasti mukana instituutin toiminta-ajatuksessa", sanoo Pretoriassa sijaitsevan Meraka-instituutin johtajistoon kuuluva Laurens Cloete. Cloete osallistui Hämeenlinnassa viime viikolla pidettyyn Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -konferenssiin.

Teknologia ja yhteiskunnallinen kehitys

Meraka-instituutin lähtökohtana on presidentti Thabo Mbekin aloite korkeatasoisen tieto- ja viestintäteknologian yliopiston perustamisesta Etelä-Afrikkaan. Mbekin ajatuksena oli että uusi koulutuslaitos tuottaisi edistynyttä teknologiaa ja osaamista teollisuuden tarpeisiin, ja toisaalta vastaisi yhteiskunnan kehityshaasteisiin.

Molempia puolia yhdistää inhimillisen pääoman luominen. Edistyneen teknologian opetus ja tutkimus tuottaa maahan korkean tason osaajia ja teknologian tutkiminen yhteiskunnallisesta näkökulmasta puolestaan pyrkii kaventamaan informaatiokuilua köyhien ja rikkaiden välillä.

"Etelä-Afrikan talous kehittyy nopeasti, mutta maassamme on vielä hyvin paljon ihmisiä, jotka ovat syrjässä muodollisen talouden piiristä. Asiaa ei voi jättää yksityisen sektorin hoidettavaksi, koska investoiminen perustarpeisiin ei ole välttämättä kaupallisesti houkuttelevaa", Laurens Cloete sanoo.

Meraka-instituutissa on useita ryhmiä, jotka tutkivat muun muassa vammaisten, lasten ja naisten pääsyä tiedon lähteille. Näiden hankkeiden päätehtävä on kehittää teknologisia sovelluksia siten, etteivät ne sulje pois mitään erityisryhmää. Kehitteillä on esimerkiksi puheella ohjattava tietokanta, jota käytetään puhelimen kautta.

Suomi tukee näitä hankkeita kehitysyhteistyövaroin. Meraka-instituutilla on yhteistyötä muun muassa Oulun ja Joensuun yliopistojen sekä Stakesin ja VTT:n kanssa.

Avoimilla ohjelmistoilla yhteisöllisyyteen

Yksi keskeinen painopiste Meraka-instituutin toiminnassa on avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntäminen. Instituutin yhteydessä toimii Open Source Center, joka tutkii ja edistää avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttöönottoa.

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat yhteisesti kehitettyjä ja ne ovat vapaasti kenen tahansa käytettävissä tai edelleen kehitettävissä. Kukaan henkilö tai mikään yritys ei omista oikeuksia ohjelmistoihin. Maailmalla tunnetuin avoimen lähdekoodin ohjelma lienee suomalaisen Linus Torvaldsin alulle panema Linux-käyttöjärjestelmä.

"Avointen ohjelmistojen käyttäminen on uusi tapa tehdä asioita, se mahdollistaa aivan uuden tuotantotavan", Laurens Cloete sanoo. Avointen ohjelmistojen kehittämistä ei rajaa ahtaasti kaupallinen näkökulma. On tosiasia, että esimerkiksi ohjelmistojen kielen kääntäminen ei ole kaupallisesti järkevää, jos kielellä ei ole paljon puhujia tai kielialue on köyhä. Silti tällaisten kielten puhujat ovat oikeutettuja pääsemään käsiksi tietoon omalla äidinkielellään.

"Etelä-Afrikassa on yksitoista virallista kieltä, mutta suuret käyttöjärjestelmävalmistajat eivät juuri ole kiinnostuneita kääntämään järjestelmiään niille, vaikka jotkut niistä ovat suhteellisen suuria kieliä. Sitten on toisaalta hyvinkin pieniä kielialueita, joille on olemassa täysi tuki", Cloete viittaa Eurooppaan.

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot mahdollistavat kääntämisen yhteisön tarpeiden mukaan – kuka tahansa voi ryhtyä vapaaehtoisesti kääntämään ohjelmistoa. Tämän vuoksi muun muassa Linuxin kielivalikoima on varsin kattava.

"Pyrimme jatkossa jalostamaan avointen ohjelmistojen ajatusta muillekin teknologian alueille. Olemme esimerkiksi kehittämässä yhteisölähtöistä tietoverkkoa, joka perustuu avoimelle ajatukselle: yhteys verkkoon sallitaan kaikille, jotka sitä haluavat", Cloete kertoo.

Teknologia yhteiskäytössä, mutta ei kenenkään omistuksessa – Meraka-instituutin nimi on tosiaankin hyvin valittu.

Olli Moilanen

Meraka verkossa
http://www.meraka.org.za/

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 16.5.2006


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi