Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Läheiseksi tullut Länsi-Afrikka - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 3.3.2000

Läheiseksi tullut Länsi-Afrikka



Suomen EU-jäsenyys ja päättynyt puheenjohtajuus
tekivät tutuksi muutosta elävän maailmankolkan



Länsi-Afrikkaa on tunnettu Suomessa vähän. Maamme poliittiset ja kaupallis-taloudelliset suhteet ovat olleet perinteisesti vähäiset, tälläkin hetkellä Suomella on kahdenvälistä kehitysyhteistyötä Länsi-Afrikassa vain Burkina Fason kanssa. EU-jäsenyys on kuitenkin mullistanut suomalaisen kehitysapuympäristön. Yhteistyössä korostuvat yhteiskuntien demokraattinen ja taloudellinen jälleenrakennus sekä alueellinen yhteistyö.

"Länsi-Afrikkaakaan ei enää tarkkailla satunnaisen matkailijan, kehitysmaa-aktivistin tai asiasta kiinnostunen näkökulmasta", sanoo Afrikan ja Lähi-idän linjanjohtaja Heikki Tuunanen ulkoministeriöstä.

EU-jäsenyys toi mukanaan valtavasti uusia työkaluja Lomé-sopimuksesta lähtien, ja EU:n kautta Afrikan asiat koskevat Suomea, jos ei nyt aina suoraan niin voimakkaasti välillisesti, hän lisää.

Todisteena tästä on Suomen vuodenvaihteessa päättynyt, työntäyteinen puolen vuoden EU:n puheenjohtajuus. Esillä oli nivaska Länsi-Afrikkaankin koskevia asioita Lomé-sopimuksesta maiden sisäisiin konflikteihin.

"Jos aloitetaan myönteisistä, niin sellainen oli Nigerian paluu siviilihallintoon. Ongelmat siellä ovat vielä edessä, mutta viime kevään presidentinvaalien jälkeen EU purki Nigerian vastaiset sanktiot ja Lomé-sopimuksen mukaiset rahoitusinstrumentit otettiin käyttöön", Tuunanen kertoo.

Togossa EU auttoi presidenttiä ja oppositiota kansallisen dialogin nimissä sopimukseen, jolla maan tilanne yritetään normalisoida. Norsunluurannikossa, Nigerissä ja Guinea-Bissaussa valta vaihtui Suomen puheenjohtajakauden aikana ei-demokraattisesti.

Ongelmallisin tilanne on Sierra Leonessa. Pitkään jatkunut sisällissota lopetettiin hallituksen ja kapinallisten välisellä rauhansopimuksella. Siihen liittyy periaatteellinen, koko maailmaa koskeva moraalinen ongelma. Poliittisista syistä kaikki taisteluihin osallistuneet armahdettiin, vaikka Sierra Leonen sota oli pöyristyttävän julmaa. EU:ssa ratkaisu oli vaikea hyväksyä, ja Suomi halusikin muistuttaa, että räikeitä ihmisoikeusloukkauksia ei voi jättää käsittelemättä.

Kun demokratia liukuu Länsi-Afrikan maissa väärään suuntaan, EU voi turvautua myös Lomé-sopimuksen artikla 366A:han. Sen mukaan EU voi keskeyttää Lomé-yhteistyön afrikkalaisten kumppanien kanssa ja käynnistää konsultaatiot, joilla pyritään saamaan kehitys takaisin demokratian raiteille. "Tarkoitus ei ole rankaista, vaan löytää yhdessä tarkat mittarit, joilla arvioidaan onko maa palannut demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen tielle, jotta apu voidaan käynnistää uudelleen", Tuunanen valaisee. 
"Länsi-Afrikkaakaan ei enää tarkkailla
satunnaisen matkailijan näkökulmasta."


1970-luvulla Nigeriassa

Suomi käynnisti kehitysyhteistyötä Nigeriassa 1970-luvulla. Se loppui pian, kun maasta alkoi pulputa mustaa kultaa, ja Nigeria oli muutenkin vaikea paikka toimia, Tuunanen kertoo. Suomella on kuitenkin ollut Lagosissa koko ajan suurlähetystö, ainoa koko alueella, ja välillä se aiottiin lakkauttaakin. Länsi-Afrikassa toimi aiemmin myös kiertävä suurlähettiläs.

Kahdenvälistä kehitysyhteisyhteistyötä Suomi tekee tällä hetkellä vain Burkina Fasossa. Suomi tukee myös YK:n järjestöjen eri hankkeita alueella, ja "EU:n kautta olemme läsnä kaikissa maissa. EU pyörittää aika isoja budjetteja näissä maissa Lomé-yhteistyön kautta", Tuunanen sanoo.

Hän myös muistuttaa, että Suomi on lisäksi mukana Abidjanissa Norsunluurannikolla pääkonttoriaan pitävässä Afrikan kehityspankissa. "Tälläkin hetkellä johtokunnassa on suomalaisedustaja."

Alueellinen näkökulma on Tuunasen mielestä yksi Länsi-Afrikan kehityksen pääteemoista.

Menestyminen globalisoituvassa taloudessa vaatii alueellista yhteistyötä, eivätkä maat voi enää linnoittautua rajojensa sisälle, jos haluavat nousta jaloilleen.

Alueella on toiminut 25 vuotta yhteinen talousjärjestö Ecowas, jonka aikaansaannokset ovat vaihtelevia: osittain paperilla, osittain jo käytännössä ovat mm. yhteinen valuuttajärjestelmä, ihmisten vapaa liikkuminen ja tullipolitiikka, joita Suomi ja EU tukevat.
"Ajatus on, että kehitysapu on katalyytti;
yhdestä dollarista seuraa 10 dollarin rahavirta."


Ongelmat ratkaistava itse

"Suomen puheenjohtajuuskaudella päätettiin käynnistää institutionaalinen dialogi EU:n ja Ecowasin välillä mm. talous- ja kehityskysymysten osalta. Kerrottakoon heti esimerkkinä, että pyrimme aloittamaan pienaseiden vähentämiseen ja kontrollointiin tähtäävän yhteistyön Ecowasin kanssa", Tuunanen kertoo.

Linjajohtajan puheessa korostuu usein demokratian, talouden ja ns. sosiaalisen pääoman kietoutuminen toisiinsa. Epäkohtia ulkoa päin korjaamaan ja paikkaamaan yrittävä kehitysapu ei toimi. Länsi-Afrikassakin ongelmat on ratkaistava itse, minkä jälkeen kehitystä voidaan tukea.

"Suomenkin kannattaa auttaa kohdemaita luomaan itse kehitykselle suotuisaa taloudellista, poliittista ja sosiaalista ympäristöä. Näin luodaan mahdollisuuksia kotimaiselle säästämiselle ja kotimaisille sekä ulkomaisille investoinneille", hän määrittelee. Ajatus on, että kehitysapu on katalyytti; yhdestä dollarista seuraa 10 dollarin rahavirta.

On myös saatava rakennettua kansalaisyhteiskuntaan toimivat instituutiot, kun "pistimet väistyvät". Demokratia perustuu kilpailuun, jopa vastakkainasettelulle, mutta jos ei ole oikeita välineitä, se muuttuu väkivaltaiseksi, Tuunanen pohtii työhuoneessaan hieman voipuneena mutta innostuneena - takana on rankka puoli vuotta. Hihat on taas käärittävä.

Janne Hopsu


03.03.2000

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 3.3.2000


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi