Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Kunniallisten maalta odotetaan paljon - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 3.3.2000

Kunniallisten maalta odotetaan paljon



Suomi auttaa Burkina Fasoa kohti demokratiaa
tukemalla vaalien järjestämistä ja niiden tarkkailua

Ranskankielisen Norsunluurannikon joulukuinen vallankaappaus yllätti monet. Burkina Fasossa seurataan tarkkaan, luopuvatko upseerit naapurimaassa vallasta vapaaehtoisesti. Burkina Fason presidentti on vaaleilla valittu entinen sotilasvallankaappaaja, ja sotilaat muistuttivat kesällä olemassaolostaan marssimalla kaduilla maksamattomien palkkojen takia.

Burkina Fason olot ovat viime vuosina olleet suhteellisen vakaat, mutta viime vuonna maata jäyti poliittinen kriisi. Sen alku juontaa L´Independent -lehden toimittajan Norbert Zongon selvittämättömään murhaan, jonka jäljet näyttävät johtavan suoraan presidentti Blaise Compaorén lähipiiriin. Tapahtumiin kytkeytyy muitakin hämäriä poliittisluonteisia murhia.

Compaoré itse sai vallan vuonna 1987 kaappaamalla sen nuorena armeijan kapteenina Thomas Sankaralta, joka oli tehnyt kapteenina sotilasvallankaappauksen vuonna 1983. Sankara - joka kuoli uuden kaappauksen yhteydessä - ehti panna toimeen sarjan vallankumouksellisia uudistuksia, mm. vaihtamalla maan nimen Ylä-Voltasta Burkina Fasoksi, "kunniallisten maaksi".



Vapaita vaaleja, yksi voittaja

Compaorén kanssa valtaan nousseet nuoret upseerit ovat hekin päässeet hengestään hämärissä oloissa.

Demokratian kehittämisen kannalta historiallinen tausta voisi olla vakaampikin. Toisaalta maan perustuslaki uusittiin 1990-luvun alussa, ja sekä presidentin- että parlamenttivaaleja on pidetty varsin vapaissa oloissa.

Näiden vaalien ylivoimaisia voittajia ovat olleet Compaoré ja hänen puolueensa CDP. Oppositio on olemassa mutta se on kovin hajanainen. Toisaalta maan lehdistö on yksi ranskankielisen Länsi-Afrikan vapaimmista, eikä hallituksen arvostelijoiden ole yleensä tarvinnut varoa sanojaan. Toimittaja Zongon kohtaloksi saattoi koitua, että hän oli tehnyt suoraan presidentin veljeen liittyviä paljastuksia.

Burkina Faso on vaikeuksistaan huolimatta maa, johon on asetettu huomattavan paljon toiveita. Se saattaisi olla alueella esimerkki siirtymisestä toimivaan demokratiaan.

Suomen kehitysyhteistyölle Burkina Faso on aluevaltaus kahdessakin mielessä. Ranskankielinen Afrikka on tähän asti ollut jokseenkin pimennossa, ja uusien linjausten mukaisesti Suomi antaa kehitysyhteistyönä suoraa tukea demokratian kehittämiseksi. Tukeen on varattu kolme miljoonaa markkaa. Se kohdistetaan demokraattisten instituutioiden eri tasoille.

Demokratian vahvistamiseen tähtää toiminnallaan myös Euroopan komissio, jonka edustustossa pääkaupungissa Ouagadougoussa on ollut kolme vuotta töissä suomalainen Kati Leinonen.



Hyvät demokratian puitteet, käytäntö heikkoa

Suomen apu toimitetaan IDEA:n, Tukholmassa päämajaansa pitävän kansainvälisen demokratia- ja vaaliapuinstituutin kautta. IDEA on tehnyt perinpohjaisen analyysin maan demokratian tilasta ja tarjoaa apuaan yhteiskunnan eri tasoille. Lähtökohtana on näkemys, että demokratian institutionaaliset puitteet Burkina Fasossa ovat hyvät, mutta käytännön toteutuksessa on paljonkin haasteita.

Ulkopuolisten analyysien mukaan maan hallinnossa ja demokratian ja oikeusvaltion toiminnassa on vakavia puutteita. Epäkohtina ovat mm. naisten asema, korruptio, hallinnon toimimattomuus, uskottavan vaalijärjestelmän puute, tiedonvälityksen asema, kansalaisyhteiskunnan heikkous, oikeusvaltion tehottomuus ja edustuksellisten elinten tehottomuus.

Toisaalta maan tekee demokratian kehittymiselle otolliseksi se, että köyhyydestään ja alikehityksestä - lukutaidottomuus on yli 70 prosenttia - huolimatta se on vakaa, kansalaisyhteiskuntaa on olemassa ja vaikka väestörakenne on kirjava, etniset ja uskonnolliset jännitteet puuttuvat. Ouagadougoun poliittisen eliitin puheenvuoroissa kuulee voittopuolisesti kiitosta siitä, että demokratian rakenteita tuetaan ulkoapäin.

Valtapuoluetta edustava parlamentin puhemies Mélégué Maurice Traore muistuttaa kuitenkin, ettei demokratia ole kaikki kaikessa. "On hyvä puhua demokratiasta ja oikeusjärjestelmästä, mutta entä ihmiset?"

"Kun mennään Ouagadougousta kymmenen kilometriä poispäin, ihmisillä ei ole näitä huolia, vaan huoli vedestä, koulusta, tiestä. Päähuolena ei ole poliittinen systeemi tai vaalijärjestelmä, vaan se, mistä löytää

puuta, varjoa ja vettä", puhemies sanoo. Hänen mielestään Burkina Faso on muiden Afrikan maiden tavoin matkalla kohti uutta järjestelmää, jota ei vielä ole olemassa.

Paikallisen yliopiston rehtori Filiga Michel Sawagodo on oikeustieteilijä ja yksi maan näkyvimpiä valtakoneiston kriitikoita. Hän on ollut mukana laatimassa maan uutta perustuslakia. Sawagodon mielestä poliittisen eliitin joukossa on niitä, jotka todella ovat demokratian kannalla ja niitä, jotka eivät ole. Suuntausten kesken vallitsee taistelu, ja epäselvässä tilanteessa poliittisesta kriisistä voi tulla vakava.

"Poliittinen vaihtuvuus ei ole pakollista, mutta sen on oltava mahdollista", Sawagodo sanoo. "Valta voi hallita hyvin vain, jos se pelkää häviävänsä vaalit. Jos aina tietää voittavansa, esimerkiksi korruption vastainen taistelu jää vähemmälle."



Onnistuuko rauhanomainen vallanvaihto?

Poliittisen kriisin jatkuessa ratkaisevaa on, onko rauhanomainen vallanvaihto mahdollista. Presidentti itse on tähän jo tavallaan vastannut kirjoituttamalla muutama vuosi sitten uusiksi perustuslaista kohdan, joka olisi rajoittanut hänen toimikausiensa määrää.

IDEA:n tukihenkilönä Burkina Fasossa toimii Ouagadougoun yliopiston oikeustieteen opettaja Augustin Loada. "Jotta demokratiaa voi edistää, maassa tarvitaan tiettyä poliittista vakautta ja demokratiaa. Jos hallitus kaatuu tai tulee vallankaappaus, se on todella sääli, koska paljon tehtyä työtä menee hukkaan", Loada sanoo.

Monet paikalliset journalistit ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien ja demokratian edistämiseen. He pitävät toimintavapauttaan nyt kohtuullisen hyvänä.

L´Independent -lehden toimittaja Germain Nama kuuluu riippumattomiin vaalitarkkailijoihin ja toimii ihmisoikeusliikkeessä. Hänen mielestään kansa tahtoo muutosta. Nama panee toivonsa laajaan kansalaisliikkeeseen, jonka hän näkee olevan syntymässä, mutta armeijan toimet ovat riski.

"Demokraattinen prosessi on heikko. Ei pidä luulla, että armeijan väliintulo olisi mahdotonta", Nama sanoo.

Tässä tilanteessa riippumattomat vaalitarkkailijat pitävät ulkoapäin tapahtuvaa demokratian toiminnan tukemista tärkeänä. Myös Suomen antama tuki vaalitarkkailuun ja vaalien pitämiseen saa kiitosta.

L´Observateur -lehden päätoimittaja Edouard Ouedraogo on pitkän linjan journalisti, jonka koko lehtitalo poltettiin Sankaran valtakaudella. Hän toimii yleisafrikkalaisessa Gerddes -järjestössä, joka on perustettu edistämään demokratiaa ja ihmisoikeuksia.

Ouedraogon mielestä maan ihmisoikeustilanne on kehittynyt 1990-luvulla. "Burkina Faso on kuin demokratian lastentarha, kun vaikkapa Ruotsi on sen yliopisto - mutta on turha odottaa yliopistoon pääsyä, ennen kuin ryhtyy toteuttamaan demokratiaa", hän sanoo.

Markku Heikkilä

Kirjoittaja on Kaleva-lehden politiikan ja ulkomaantoimitusten esimies. Hän vieraili Burkina Fasossa loka-marraskuussa.


03.03.2000

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 3.3.2000


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi