Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Kambodzha haparoi jaloilleen - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Julkaisut: Kehitys-Utveckling / Artikkelit

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 17.5.1999

Kambodzha haparoi jaloilleen



Avunantajat ja kansalaiset odottavat hallitukselta rauhaa ja panostamista köyhyysongelmiin

Kambodzhassa orastaa demokratia Pol Potin hirmuhallinnon ja sitä seuranneiden veristen vuosien jälkeen. Kehitysavusta ratkaisevasti riippuvaisen maan siirtymistä normaalioloihin vaikeuttavat kuitenkin yhä epävakaat poliittiset olot ja köyhän maaseutuväestön kohtalo.

Kaksi mielenosoitusta pääkaupungin Phnom Penhin kaduilla helmikuun puolivälissä pelkistävät kuvan Kambodzhan tämänhetkisestä tilanteesta.

Oikeusministeriön edustalle on kokoontunut satapäinen ihmisjoukko vaatimaan oikeutta. Rauhan tultua armeijasta kotiutettavat sotilaat etsivät paikkaansa Kambodzhan yhteiskunnassa. Joillakin paikkakunnilla he turvautuvat maiden valloittamiseen omankäden oikeudella. Maansa menettäneet yrittävät hakea omaisuuttaan takaisin protestoimalla ministeriön edustalla.

Samana päivänä toisella puolella kaupunkia paksu musta savu tupruaa ilmaan. Lakkoilevat opettajat polttavat autonrenkaita. Savumerkeillään opettajat haluavat vahvistaa viestiään kurjista palkoista. Opettajat ansaitsevat noin sata markkaa kuukaudessa. Se on Kambodzhassakin vähän, varsinkin kun lasten kouluttamista pidetään yhtenä toivona maan kehittymiselle. Kambodzha kuuluu maailman 20 köyhimmän maan joukkoon. Perheiden toimeentulo on päivittäinen ongelma, mikä estää lasten tulevaisuuden suunnittelemisen huomista pidemmälle.

Kansallisesti on tunnustettu, että aikuisten lukutaidon kohentamisella ei saavuteta merkittäviä tuloksia köyhyyden lievittämisessä. Lasten koulutukseen satsaaminen tuottaa sekin tuloksia vasta vuosien päästä.

"Nyt Kambodzhassa ei ole ongelmia", vakuuttaa mopotaksin kuski, kun ajamme läpi palavan kuminkatkuisen savun. Kambodzhalaiset kertovat Pol Potin ajan pakkotyökokemuksistaan samalla innokkuudella kuin he haluavat uskoa maansa 11 miljoonan asukkaan olevan menossa kohti parempaa.

"Usko maan jälleenrakentamiseen on tällä hetkellä elinehto maan kestävälle kehitykselle."


Ei toimeen ilman kehitysapua

Kambodzha on yksi maailman kehitysavusta riippuvaisimpia maita. Kehitysapu ja lainat kattoivat yli 80 prosenttia viime vuoden budjettimenoista.

Viimeiset 25 vuotta ovat pirstoneet Kambodzhan yhteiskunnan perusrakenteita ja aiheuttaneet hataran nykytilanteen. Vasta tällä vuosikymmenellä maassa on järjestetty kahdet lailliset vaalit. Demokratia hakee yhä muotoaan.

Pol Potin kaudella 1975-79 arviolta jopa kaksi miljoonaa kambodzhalaista tapettiin. Hirmuhallinnon puhdistukset kohdistuivat aluksi etenkin sivistyneistöön. Pakolaisleireillä Thaimaassa hengissä säilyneen koulutetun väestön paluu Kambodzhaan, ja usko maan jälleenrakentamiseen on tällä hetkellä elinehto maan kestävälle kehitykselle.

Tilit lähimenneisyyden kanssa ovat kuitenkin vielä selvittämättä. Pääministeri Hun Sen on viime kuukausina toistuvasti varoittanut kansainvälistä yhteisöä vaatimasta punakhmerien korkeita johtajia vastuuseen kansanmurhasta. Hun Senin mukaan sotarikosoikeudenkäynti olisi tuhoisaa maan rauhalle.

Viestiä ovat vahvistaneet myös jäljellä olevat punakhmer-komentajat, jotka ovat uhanneet irrottautua uudelleen hallituksen armeijasta, jos heidän aateveljiään aiotaan syyttää.

Helmikuinen punakhmerien rituaalinen liittyminen Kambodzhan hallituksen joukkoihin on ele, jonka pitävyys on vielä käytännössä testaamatta.

Nykyisen pääministerin Hun Senin oma politiikkakaan ei ole aina tukenut rauhanomaista kehitystä. Kesällä 1997 Hun Sen yritti kaapata vallan hänen kanssaan pääministeriyden jakaneelta prinssi Norodom Ranariddhinilta. Taistelut aiheuttivat monien merkittävien kansainvälisten rahoittajien vetäytymisen maasta.

Kambodzhan sisäinen rauha on yhä herkässä tilassa. Rauhan säilyminen on kuitenkin elinehto nykyiselle hallitukselle ja sen saamalle kansainväliselle avulle. Pääministeri sai helmikuussa neuvoteltua tälle vuodelle 470 miljoonan dollarin lainan. Sen päämyöntäjä on Japani, joka on voimakkaasti ilmaissut halunsa tukea Kambodzhan kehitystä.

Vielä viime kesän demokraattisten vaalien jälkeenkin monet lainanantajat ovat suhtautuneet Kambodzhaan varautuneesti. Hallituksen muodostaminen kesti neljä kuukautta. Vuodenvaihteesta alkaen pääministeri Hun Sen on pyrkinyt vakuuttamaan maansa mallikelpoisuutta kansainvälisille rahoittajille. Nyt myönnettyjen lainojen eräinä ehtoina ovat vakuudet laittomien hakkuiden lopettamisesta, oikeusvaltion kehittämisestä ja armeijan supistamisesta. Näiden toteutumista pyritään valvomaan mahdollisessa monitorointikokouksessa ensi vuonna.

"Rauhan säilyminen on kuitenkin elinehto nykyiselle hallitukselle ja sen saamalle kansainväliselle avulle."


Väki halutaan pitää maaseudulla

Kambodzhan köyhistä liki 90 prosenttia on maatalousväestöä. Siksi maan suunnitteluministeriö on vuoden 1997 raportissaan painokkaasti suosittanut köyhyyden lieventämistoimia kohdennettavaksi maaseudulle.

Ministeriö ei ennakoi seurauksia, joita maalaisväestön pakkautuminen kaupunkeihin aiheuttaisi. Tästä on kuitenkin jo selviä merkkejä nähtävissä. Raskas ja kausiluonteinen työ riisipelloilla ajaa ihmisiä kaupunkeihin etsimään toimeentuloa perheille. Tämä on synnyttänyt esimerkiksi Poipetiin Länsi-Kambodzhaan Thaimaan rajalle tuhansien ihmisten slummiyhdyskunnan, jossa käydään taistelua olemassaolosta.

Vaikka maatalousväestö on virallisten mittareiden mukaan köyhintä kansanosaa, sen tulevaisuus näyttää kuitenkin valoisammalta kuin maattoman väestön, joka etsii toimeentuloa satunnaisista töistä.

Suurin yhtenäinen juurettomien joukko on pakolaisleireiltä palannut väki, joka etsii edelleen sijaansa. Jo pelkästään miinaongelman vuoksi maassa arvioidaan olevan ainakin 60 000 maan sisäistä siirtolaista. Myös sodanaikainen pitkä katkos maanviljelykulttuurissa estää ihmisiä juurtumasta takaisin kotiseuduilleen.

"Riisisäkillä on taipumus kulkea nöyrästi rahan perässä."


Riisisäkki rahan perässä

Maataloustuotanto ei ole vielä lähelläkään omavaraisuutta. Lisäksi riisisäkillä on taipumus kulkea nöyrästi rahan perässä. Kambodzhan viime vuoden riisisato jäi kuivuuden takia niukaksi. Viljelijät myivät tuolloin vähäisen riisin hyvällä hinnalla Thaimaahan. Nyt Kambodzhaan rahdataan riisiä Thaimaasta kalliilla hinnalla, sillä omat säkit ovat jo tyhjiä.

Joitakin karu todellisuus pakolaisleireiltä palaamisen jälkeen harmittaa. Ruoka ei enää tule kuorma-auton lavalta viikoittain. Viiden lapsen äiti Ouk Phat kertoo Poipetissa, kuinka hänet pakolaisleirillä koulutettiin kätilöksi.

"Leirillä pystyin ansaitsemaan työllä ruokaa perheellemme. Autan yhä synnytyksissä, mutta kenelläkään ei ole varaa maksaa minulle siitä", kertoo Ouk Phat nykyisestä elämästään Poipetin hökkelikylässä.

Kristiina Kuisma

Kristiina Kuisma on helsinkiläinen toimittaja. Hän vieraili Kambodzhassa helmikuussa.

Lähteet:

The Economist, Cambodia Country Report, 4th quarter 1998.
Cambodia Human Development Report 1998, Ministry of Planning, Kingdom of Cambodia.
The Poverty Profile of Cambodia 1997, Ministry of Planning, Kingdom of Cambodia.



17.05.1999

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 17.5.1999


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi