Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Kouraressa tulta päin paljain jaloin - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 3.3.2000

Kouraressa tulta päin paljain jaloin



Suomi rahoittaa Burkina Fasossa pilottiprojektia
metsien suojelemiseksi tuhoisilta paloilta

Kolmannes Burkina Fason pinta-alasta palaa vuosittain, etelässä jopa puolet. Palot etenevät kuivan kauden alkaessa marras-tammikuussa pohjoisesta etelään, ja tulen syömät alueet näkyvät hyvin myös satelliittikuvissa.

Metsiä onkin ryhdytty määrätietoisesti suojelemaan ihmisen aiheuttamia tuhoja, erityisesti savannipaloja vastaan.

Suomi rahoittaa noin kolmella miljoonalla markalla pilottiprojektia, joka tähtää pensas- ja metsäpalojen hallintaan. Hanke on samanlainen kuin Namibia-Suomi metsäohjelmaan kuuluva metsäpalojen hallintaprojekti, joka alkoi jo 1990-luvun puolivälissä.

Olennaista molemmissa hankkeissa on, että paikallinen väestö saadaan voimakkaasti mukaan. Se onnistuu, jos kyläläiset huomaavat metsien suojelun taloudellisenkin hyödyn. Paloja sytyttävät esimerkiksi metsästäjät, karjankasvattajat, peltojen raivaajat sekä hunajan etsijät, jotka karkottavat mehiläisiä pesistään ja tekevät ne vähemmän hyökkääviksi savuttamalla pesiä puun juurelle sytytetyn tulen avulla. Usein tuli myös karkaa nuotiosta tai syttyy tupakan tumpeista.

Kulottaminen ei Burkina Fasossa ole tuoreen lainmuutoksen jälkeen enää täysin laitonta. Laki kuitenkin sääntelee sitä. Hallitsemattomien metsäpalojen sytyttäminen on kriminalisoitu, mutta käytännössä sytyttäjiä harvoin saadaan kiinni, ja vaikka saataisiin, heillä ei ole mahdollisuuksia maksaa lain määräämiä sakkoja.

"Metsäpalot suurin syy
maan viljavuuden laskuun."

Suomenkin rahoittama projekti puolestaan edistää oikeaa tekniikkaa palojen ohjailemiseksi.

Pilottiprojektin tehtävänä on tuottaa mahdolliselle jatkovaiheelle hankesuunnitelma ja budjetti. Sen tulosten perustella arvioidaan hankkeen jatkuminen vuosina 2001 – 2003. Hankkeen toteutuksesta vastaa Burkina Fason ympäristö- ja vesiministeriö ja toteutusta tukevat konsulttipalvelut tuottaa suomalainen Finnagro.


Kyläläiset valvovat paloja itse

Metsien suojeluun sitoutuneita kyliä on tällä haavaa kolmisenkymmentä. Pääasiassa ne sijaitsevat yhteistyöketjussa luonnonmetsien ympärillä. Kyläläiset eivät enää raivaa peltoja metsiin. Sen sijaan he istuttavat puita, laiduntavat karjaa varovaisemmin, säästävät polttopuuta käyttämällä oikeita tulisijoja sekä ennen kaikkea torjuvat ja säätelevät puskapaloja.

Tuhoisimpia ovat kuivan kauden palot. Kun auringon polttama ruoho syttyy, kaikki tulen tielle jäävä tuhoutuu, sanoo projektissa työskentelevä amerikkalainen Peter Wright. Ruoho pyritäänkin nyt kulottamaan vielä hieman tuoreena. Kun kasviaines on sopivan kosteata, kaikki kasvillisuus ei pala eikä tuli riistäydy käsistä.

Poltettavan alueen ympärille raivataan suojavyöhykkeitä. Irralleen riistäytynyt tuli voidaan yrittää pysäyttää sytyttämällä vastapalo tai raivaamalla palon etenemissuuntaan suojavyöhykkeitä paljaaksi kaikesta palavasta.

Kun irralleen riistäytynyt tulipalo havaitaan, sammuttajat kutsutaan koolle paikallisen tavan mukaan rummuttamalla sanoma kylästä kylään.

Wrightin mukaan projekti jatkuu niin, että lisää kyliä liitetään yhteistyöketjuun. Kylät voivat saada rahallista tuloa myymällä metsistä hallitusti hakattua polttopuuta, joten mukana on myös taloudellinen kiihoke. Valtion valvontaa ei siksi juurikaan tarvita, kyläläiset suojelevat itse arvokkaita metsiään. Myös koulutuksesta huolehtivat pitkälti kyläläiset. Paikallinen farmari on parempi opettaja kuin rikas ja hienolla autolla ajava ulkopuolinen, Wright toteaa.

Burkina Fason metsävarat on arvioitu vain kerran, vuonna 1981, joten kunnon vertailuja kehityssuunnista ei voi tehdä. Maailmanpankki sekä mm. Saksa ovat rahoittaneet metsittämisohjelmia vuodesta 1973 lähtien. Ihmisten tietoisuutta ovat kasvattaneet myös useat kyläpohjaiset ohjelmat jo 1970-luvulta alkaen.

Maassa, jossa 90 prosenttia väestöstä käyttää puuta energianlähteenä, jo oikeanlaisten liesien käyttö voi merkitä puun säästämisen ja metsien suojelun kannalta paljon. Wrightin toimiston seinällä on takavuosien kampanjajulisteita, joissa valistetaan säästämään puita sekä ostamaan hääparille lahjaksi pieni metallinen pönttöliesi.



Pohjoismaita arvostetaan

Sahelin autiomaan seudun aavikoitumista vastaan taistelevan kansainvälisen komitean teknillinen avustaja Jean-Claude Dumont pitää Pohjoismaiden osallistumista Afrikan ympäristöhankkeisiin hyvin tärkeänä. Niiden kiinnostus on tuoretta, ne toimivat nopeasti ja niillä on vielä optimismi tallella. Euroopan vanhojen maiden kiinnostus Afrikkaan vähenee, Dumont väittää. Toisinaan hankkeisiin jo osoitettua rahaa on vaikeaa saada liikkeelle näistä maista.

Puolentoista tunnin ajomatkan päässä pääkaupungista Ouagadougousta pohjoiseen sijaitseva Kouaren kylä on mukana suojeluohjelmissa. Haastattelemamme Nassouri Nidja, Bande Oumarou ja Nassouri Panpandia pitivät metsäpaloja suurimpana syynä maan viljavuuden laskuun. Viljelijöitä alkaa myös olla liikaa.

Vuodessa palohälytyksiä tulee kolmisenkymmentä. Sammuttamaan voi mennä, jos jalat ovat terveinä, Oumarou kertoi. Sammuttaminen tapahtuu enimmäkseen piiskaamalla maata yleensä mahdollisimman lehtevällä puun oksalla. Monet sammuttajat työskentelevät paljain jaloin. Olisi hyvä, jos heille saataisiin lisää kenkiä, Oumarou toivoi.

"Pohjoismaat toimivat nopeasti
ja niillä on vielä optimismi tallella."

Kylän päällikkö, jonka nimeä ei ollut sopiva kysyä, kertoi kyläläisten olevan huolissaan ympäristön ja metsien tilasta. Hän sanoi, että kiinnostus ympäristöstä ei yksin riitä huolehtimaan siitä, tarvitaan myös ulkomaalaisten asiantuntijoiden apua. Hän oli siksi ilahtunut, että myös ulkomaisia toimittajia vieraili kylässä ja tutustumassa suojeluhankkeisiin.

Suomi seuraa tarkkaan pilottihankkeen etenemistä hankkeen mahdollisen jatkon takia, kertoi metsäneuvonantaja Tomi Tuomasjukka ulkoministeriön kehitysyhteistyöosastolta. Hän itse aikoo lähteä paikan päälle ensi kesänä.



Paloihin ei tarpeeksi huomiota

Metsä- ja pensaspalot ovat suuri ongelma, johon kiinnitetään aivan liian vähän huomiota, vaikka niillä on suuri vaikutus sekä ilmastonmuutokseen että maailman kuivien alueiden maaperän köyhtymiseen. Nämä puolestaan heikentävät kestävän kehityksen edellytyksiä.

Palontorjunnalla on siis yllättäen melko selkeät yhteydet kahteen YK:n globaaliin sopimukseen, ilmasto- ja aavikoitumissopimuksiin. Yhtymäkohtia on myös runsaasti biodiversiteettisopimukseen, Tuomasjukka tähdentää.

Suomessa ei ole kovin paljon asiatuntemusta kylätason palontorjunnasta ja -hallinnasta. Namibiassa on saavutettu hyviä tuloksia ennaltaehkäisevässä työssä palokujien rakentamisessa ja asennekasvatuksella, jota on tehty esimerkiksi draaman, sarjakuvien, radiojuttujen ja julisteiden avulla.

"Maaseudun väestön osallistumiseen perustuva metsäpalojen torjunta on todennäköisesti erittäin tärkeä teema metsäalan yhteistyössä tulevaisuudessa", Tuomasjukka ennustaa.

Ilkka Pohjalainen

Ilkka Pohjalainen on Etelä-Saimaa -lehden ulkomaantoimittaja.


03.03.2000

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 3.3.2000


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi