Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Kambodzha odottaa oikeutta kansanmurhaan - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Julkaisut: Kehitys-Utveckling / Artikkelit

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 24.5.2004

Kambodzha odottaa oikeutta kansanmurhaan



Punakhmerien sotarikoksia käsittelevän tuomioistuimen perustaminen on kestänyt lähes kymmenen vuotta. Nyt sitä jarruttaa Kambodzhan sekava poliittinen tilanne.

Kun Kek Galabru suostutteli Kambodzhan sisällissodan osapuolia neuvotteluihin, jotka johtivat rauhansopimukseen Pariisissa vuonna 1991, hän tuskin tiesi, kuinka pitkäjänteistä työtä maan ihmisoikeustilanteen kehittäminen tulisi vaatimaan.

Kun rauhanprosessi lopulta pääsi vauhtiin, Galabru perusti ihmisoikeusjärjestö Cambodian League for the Promotion and Defence of Human Rights:n, lyhyemmin LICADHO:n. Järjestön ensimmäisiä hankkeita oli jakaa äänestäjille tietoa vuoden 1993 vaaleista. Tämän lisäksi koulutettiin viisikymmentätuhatta vaaliavustajaa sekä painettiin ja jaettiin puoli miljoonaa YK:n ihmisoikeusjulistusta.

Toimintaa pyöritettiin Galabrun kotoa, mutta sana kiersi nopeasti ja kymmenettuhannet vapaaehtoiset auttoivat toiminnan käynnistämisessä. Nykyään LICADHO on Kambodzhan suurin ihmisoikeuksiin keskittynyt kansalaisjärjestö, jolla on maanlaajuinen toimistoverkko, 130 työntekijää ja lukematon määrä vapaaehtoisia.

Yleisen ihmisoikeustyön lisäksi LICADHO on uusissa projekteissaan painottanut erityisesti naisten ja lasten oikeuksia ja niihin liittyvää koulutusta. Lasten oikeuksien projektia tuetaan myös Suomesta, Taksvärkki ry:n käynnissä olevan keräyksen kautta.

Monta mutkaa ennen oikeutta

LICADHO on myös yksi niistä kansalaisjärjestöistä, jotka ovat pitkään ajaneet ulkopuolisen valtakaudella tapahtuneita rikoksia.

Vuosien YK:n ja hallituksen välisten neuvottelujen jälkeen on päädytty tulokseen, jossa tuomioistuin perustetaan Kambodzhan maaperälle ja sen muodostavat kambodzhalaisista ja kansainvälisistä tuomareista koostuva joukko. Vaikka kambodzhalaisia tuomareita onkin esityksen mukaan lukumääräisesti enemmän, vaatii päätöksenteko vähintään yhden ulkopuolisen tuomarin kannatuksen.

YK:n tuomioistuinta varten perustama toimielin UNAKRT eli United Nations Assistance to the Khmer Rouge Trials on jo toiminnassa ja oikeudenkäynnin tekniset valmistelut käynnissä, mutta monella on mielessä samansuuntaisia epäilyksiä kuin Galabrulla.

"Vaikka YK ja Kambodzha saisivat sovittua prosessin juridisista yksityiskohdista, on edelleen ratkaistava kysymykset tuomarien ja syyttäjien koulutuksesta. Kambodzhasta ei löydy riittävästi tuomareita, joilla olisi kokemusta näin monimutkaisista prosesseista."

"Lisäksi kyse on todistajien ja syytettyjen suojelusta. Jos oikeudenkäyntiin osallistuvien turvallisuutta ei voida taata, on todennäköistä, että he jättävät kertomatta seikkoja, joilla saattaisi olla merkitystä. Nämä tekijät saattavat vaikuttaa ratkaisevasti oikeudenkäynnin onnistumiseen, etenkin, kun ottaa huomioon maan nykyisen tilanteen", Galabru sanoo.

Yleinen turvattomuus on yksi Kambodzhan ongelmista. Kansalaisjärjestöissä toimivia uhkaillaan, pahoinpidellään tai ammutaan, kuten ammattiyhdistysjohtaja Chea Vicheaa, joka kuoli luoteihin keskellä päivää pääkaupungissa Phnom Penhissä tammikuussa.

Vaikka lähes jokaista ennen vuotta 1980 syntynyttä kambodzhalaista ovat koskettaneet sisällissota ja Punaisten khmerien valtakausi, harva koki niitä yhtä konkreettisesti kuin ne, jotka joutuivat pakkotyön sijasta syystä tai toisesta vankilaan.

Eräs heistä oli Vann Nath, yksi niistä seitsemästä vangista, jotka selvisivät hengissä punakhmerin pahamaineisesta Tuol Slengin kidutusvankilasta. Selvinneistä elossa on enää kolme. Vann Nath selvisi taiteellisen lahjakkuutensa ansiosta: hän joutui maalaamaan muotokuvia päivät ja yöt propagandatarkoituksiin.

"En niinkään välitä minkälaisia tuomioita he saavat, haluan vain tietää, miksi he toimivat niin", hän sanoo ja tarkoittaa vielä elossa olevia punakhmerjohtajia Nuon Cheaa, Ieng Sarya ja Khieu Samphania, sotilaskomentaja Ta Mokia sekä Tuol Slengin vankilan johtajana toiminutta Kang Khek Ieua. Ainoastaan kaksi viimeksi mainittua on vangittu, muut ovat vapaina ja asuvat läntisessä Kambodzhassa, Thaimaan rajalla.

"En ymmärrä, miksi monet punakhmerien johtajista elävät edelleen vapaudessa, mutta ehkä se johtuu heidän hyvistä teoistaan edellisessä elämässä. Sen täytyy olla syy heidän onnekkuuteensa", hän pohtii.

Monien muidenkin kambodzhalaisen mielestä buddhalainen karman laki on paras tapa ymmärtää ja hyväksyä tapahtunut. "Antaa menneiden olla menneitä" on lause, jonka saattaa tuomioistuimen tarpeellisuudesta kysyttäessä kuulla syytettyjen penkille joutuvien lisäksi myös aivan tavallisilta kansalaisilta.

Ajankohta vielä määrittämättä

Lopullisen oikeudenkäynnin tarkka ajankohta on vielä määrittelemättä. Kambodzhan sekava poliittinen tilanne on jo useaan otteeseen lykännyt tuomioistuimen perustamista. Yhä sen esteenä on lakiesityksiä, jotka hallituksen ja parlamentin tulisi ensin hyväksyä.

Tilanteen monimutkaisuudesta kertoo se, että vuoden 2003 heinäkuussa järjestettyjen vaalien jälkeen Kambodzha on ollut ilman hallitusta. Vaaleissa eniten ääniä saanut Cambodian People´s Party eli CPP tarvitsee hallituksen muodostaakseen avukseen joko FUNCINPECin tai Sam Rainsy -puolueen, eikä kumpikaan ole suostunut liittymään koalitioon. Galabru jaksaa kuitenkin olla optimistinen ja iloita pienistäkin edistysaskelista:

"Kuolemanrangaistuksen käytöstä erityistuomioistuimessa on onneksi luovuttu. Ehkä muutkin kysymykset alkavat vähitellen ratketa."

Joona Pietarila
Kirjoittaja vieraili Kambodzhassa syksyllä 2003.
(Kehitys-Utveckling 2/2004)

Linkkejä:
http://www.yale.edu/cgp/
http://www.hrw.org/doc?t=asia&c=cambod
http://www.licadho.com/


24.05.2004

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 24.5.2004


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi