Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Lasten koulutus vaikeaa - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 17.5.1999

Lasten koulutus vaikeaa



Kysymys Kambodzhan köyhyyden syistä saa Sat Salimin huokaamaan raskaasti. Ajomatka kuoppaisella tiellä uhkaa viedä vastauksen ohi korvien, mutta takapenkiltä kuuluu kuitenkin vastaus: "Meillä oli pitkä sisällissota, jonka aikana maanviljelystaidot unohtuivat", Sat Salim tiivistää vastauksensa.

Hän viittaa ulos auton ikkunasta, jossa Mekong-joen rantatöyräät rehottavat vehreinä kuivasta kaudesta huolimatta. "Tällaisia maisemia oli Kambodzhassa ennen sotaa paljon", hän muistuttaa.

Sat on yksi nyky-Kambodzhan rakentajista, jotka kukin omalla tahollaan yrittävät saada heiveröistä demokratiaa jaloilleen. Hän on apulaisjohtaja nais- ja veteraaniasiain ministeriössä. Hänen vastuualueenaan ovat lapset, jotka uhkaavat jäädä kehityksen käynnistyessäkin jalkoihin.

Sat itse asui yli kymmenen vuotta pakolaisleirillä Thaimaassa. Siellä hän perusti naisryhmän, jonka aatteita hän nyt yrittää juurruttaa kotimaahansa. Satin lauantaipäivä kuluu luennoiden lasten oikeuksista opettajille, poliiseille ja rajavartijoille.

Yksi Kambodzhassakin tunnustetuista lasten perusoikeuksista koskee koulutusta. Lasten koulunkäynti on kuitenkin riippuvainen perheen perustoimeentulosta. Vaikka nelivuotinen peruskoulu on periaatteessa ilmainen, vanhemmat joutuvat maksamaan lahjuksia alipalkatuille opettajille. Koulunkäyntikustannuksista valtio vastaa vain neljänneksestä, perheiden maksettavaksi jäävät loput.

Vain 15 prosenttia Kambodzhan lapsista käy loppuun peruskoulun. Etenkin tytöt kärsivät, sillä muutaman vuoden koulunkäynnin jälkeen vanhemmat ottavat tyttärensä pois koulusta. Naiset eivät perinteisesti käy työssä kodin ulkopuolella, joten koulutusta ei pidetä tarpeellisena. Jos perheellä on varaa kouluttaa lapsiaan, kouluun lähetetään poika, sillä hänellä katsotaan olevan paremmat mahdollisuudet saada työtä.

Lisäksi kulttuuri suosii poikia. Kodin ulkopuolella koulua käyvät pojat asuvat usein buddhalaistemppelien yhteydessä tai luostareissa. Tytöillä vastaavaa mahdollisuutta ei ole. Vanhemmat ovat entistä huolestuneempia tyttöjen turvallisuudesta ja vaaroista joutua siepatuksi prostituutioon. Siksi vanhemmat eivät mielellään päästä teini-ikäisiä tyttöjä kauas kotoa.

Tyttöjen tehtävä perheessä on lisäksi huolehtia nuoremmista sisaruksistaan. Myös varhainen avioitumisikä jättää tyttöjen koulutuksen lyhyeksi.

Kristiina Kuisma



17.05.1999

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 17.5.1999


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi