Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Vitri 25 vuotta: Metsäalan yhteistyötä Andamaneilta Afrikkaan - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 24.1.2005

Vitri 25 vuotta: Metsäalan yhteistyötä Andamaneilta Afrikkaan

Helsingin yliopiston tropiikki-instituutti Vitrin juuret ovat yhteistyössä Thaimaan kanssa. Yhteistyö on vuosien varrella laajentunut ja luonut tiiviitä yhteyksiä afrikkalaisten ja aasialaisten tutkijoiden kesken.

Yhteisöjen välinen yhteistyö vahvistaa Suomen panosta kehitysmaiden tukemisessa ja luo kumppanuuksia kehitystavoitteiden saavuttamiseksi, sanoi Viikin tropiikki-instituutin 25-vuotissymposiumissa puhunut alivaltiosihteeri Pertti Majanen.

Vitrin juuret ovat yhteistyössä Thaimaan kanssa. Helsingin yliopiston ja bangkokilaisen Kasetsartin yliopiston kumppanuus on hyvä esimerkki vahvasta ja onnistuneesta yhteistyöstä, Majanen totesi. ”Molemmat osapuolet ovat sitoutuneet siihen pitkällä tähtäimellä.”

1960-luvulla alkaneesta pienimuotoisesta stipendiaattiohjelmasta on vuosien varrella syntynyt monipuolinen yhteistyö, jossa vuorovaikutus ei ole rajoittunut metsäasioihin.

Vitrin juuret yhteistyössä Thaimaan kanssa

Prof. Suree Bhumibhamon, kuva: M-L Kultanen Kaikkiaan 30 thaimaalaista on saanut metsäalan koulutuksen Suomessa. Ensimmäinen thaimaalainen stipendiaatti tuli Helsinkiin vuonna 1966. Symposiumissa puhunut professori Suree Bhumibhamon aloitti opintonsa Suomessa 1969 ja väitteli tohtoriksi Helsingissä vuonna 1978.

Sen jälkeen hän yhdessä Vitriä johtavan professori Olavi Luukkasen kanssa on luotsannut useita vuosikursseja suomalaisia ja thaimaalaisia metsäntutkijoita. Yhteistyö on synnyttänyt muiden muassa thaimaalais-pohjoismaisen trooppisen metsänhoidon kurssin, useita väitöskirjoja – ja tehnyt thaimaalaisen keittiön tutuksi niin suomalaisille kuin sudanilaisille opiskelijoille.

Yhtenä saavutuksena professori pitää Etelä-Thaimaan Krabissa olevaa Thung Soongin kylää ja sen yhteisömetsää, joka on ensimmäinen laatuaan Andamanienmeren alueella. Kylä perussuunnitelma luotiin 1999. Nyt kylästä haetaan vihreän kylän mallia muuallekin. ”Viime vuonna kyläpäälliköt kaikista Andamanien alueen kuudesta läänistä tulivat tutustumaan kylään ja kuulemaan kokemuksistamme yhteisöllisessä metsänhoidossa ja villieläinten suojelussa.”

”Kokemusten vaihto on parasta, mitä yhteistyö on tuonut”, professori painottaa. Viime vuonna Thaimaassa pidetylle thaimaalais-pohjoismaiselle trooppisen metsänhoidon kurssille osallistui 35 opiskelijaa. Seuraava kurssi on luvassa vuonna 2006. ”Yritämme saada sille osanottajia myös muualta Kaakkois-Aasiasta.”

”Tulin tänne nuorena miehenä, nyt olen melkein eläkevaari. Haluaisin, että Suomi jatkaa työtään metsäalalla. Teillä on paljon annettavaa. Miksi leikkasitte metsäyhteistyön rahoja?” professori Suree ihmettelee.

Sudanin metsätohtorit koulutettu Suomessa

Tohtori Huda Sharawi luovuttaa sudanilaisten opiskelijoiden lahjan. Kuva: M-L Kultanen Sudanin metsät olivat surkeassa kunnossa 1970-luvulla. Suomi aloitti metsäalan yhteistyön 1979. ”1980-luvun alussa näytti siltä, että Sudanista tulisi tutkimuksen keskus. Persianlahden sota muutti kuitenkin kaiken ja avunantajat suuntasivat rahat muualle”, Vitrin johtaja professori Olavi Luukkanen kuvasi yhteistyön alkua Sudanin kanssa.

Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyö Sudanissa päättyi 1990. Yhteistyö yliopistojen välillä kuitenkin jatkui ja hankkeesta säästyneillä varoilla koulutettiin Viikissä sudanilaisia metsätohtoreita. ”Vaikka koulutus- ja tutkimustyö ei alun perin ollut Suomen metsäohjelman ydinosa, siitä tuli meille yhteistyön merkittävin anti”, kertoo tohtori Huda Sharawi Khartoumin yliopistosta; hänkin entinen vitriläinen.

Sudan tarvitsee apua metsäosaamisen kohentamisessa nyt rauhansopimuksen solmimisen jälkeen, Sharawi vetoaa. Koulutusta tarvitaan kaikilla tasoilla erityisesti Etelä-Sudanissa. Suunnitteilla olevasta Sahelin metsäkoulutuskeskuksesta on tehtävä totta, hän sanoo ja ehdottaa siteiden vahvistamista yliopistojen yhteistyösopimuksen muodossa.

Marja-Leena Kultanen

 

Viikin tropiikki-instituutti Vitri

Vitrin tutkimusaloja ovat muiden muassa yhteisömetsänhoito trooppisilla ja kuivilla alueilla, naiset luonnonvarojen hoitajina ja troopiikin metsien biodiversiteetin hoito ja mallintaminen.

Tutkimusta tehdään Thaimaan lisäksi Indonesiassa, Sudanissa, Ghanassa, Tansaniassa, Kiinassa ja Costa Ricassa.

Vitrin johtajana toimii professori Olavi Luukkanen.

Lisää Vitristä
http://www.honeybee.helsinki.fi/mmeko/vitri/

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 23.1.2008


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi