Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Aivovuoto kehitysmaista jatkuu vuolaana - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Julkaisut: Kehitys-Utveckling / Artikkelit

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 3.10.2002

Aivovuoto kehitysmaista jatkuu vuolaana



Korkeakoulun käyneistä jamaikalaisista 75 prosenttia on muuttanut Yhdysvaltoihin. Myös muista kehitysmaista koulutettujen muuttoliike teollisuusmaihin jatkuu vilkkaana.

Muuttoliike köyhemmistä maista vauraampiin maihin on vanha ilmiö. Suomesta ja Irlannista muutettiin sata vuotta sitten joukoittain Yhdysvaltoihin. Kohdemaa on pysynyt samana, mutta nyt suurimmat siirtolaisvirrat tulevat kehitysmaista. Väestötutkijoita huolestuttaa erityisesti korkeasti koulutettujen ihmisten lähtö kehitysmaista.

Brittiläisen Economist-lehden kokoamat luvut kertovat ilmiön laajuudesta. Jamaikan ja monien muiden Karibianmeren maiden korkeasti koulutetuista kansalaisista suurin osa on muuttanut pohjoiseen naapurimaahan. Tutkimuslaitos Pew Hispanic Centren arvion mukaan 12 prosenttia yliopiston käyneistä meksikolaisista asuu USA:ssa.

Aivovuoto koettelee myös Afrikkaa ja Aasiaa. Muutto ulkomaille - laillisesti tai laittomasti - on kallista, ja matkalippuihin on varaa vain vauraammilla ja koulutetuimmilla ihmisillä.

Economistin mukaan kolme neljästä Afrikasta muuttaneesta oli suorittanut kotimaassaan korkeakouluopintoja. Yliopiston käyneistä ghanalaisista ja sierraleonelaisista 30 prosenttia asuu ulkomailla. Yhdysvalloissa asuvasta miljoonasta työikäisestä intialaisesta 75 prosentilla oli puolestaan vähintään kandidaatin tutkinto.

Siirtolaisten rahalähetykset merkittävä tulonlähde

Economist muistuttaa, että koulutettujen muuttoliike on kehitysmaille vakava taloudellinen rasite. Ulkomaille muuttaneiden koulutukseen on käytetty julkisia varoja, ja kehitysmaat menettävät siirtolaisten myötä myös huomattavat verotulot.

Toisaalta Economist nostaa esille siirtolaisuuden myönteisiä puolia. Lehden arvion mukaan siirtolaisten rahalähetykset kehitysmaissa asuville perheille kohoavat vuodessa jopa 75 miljardiin dollariin. Rahalähetysten määrä on kymmenessä vuodessa kaksinkertaistunut.

Economist muistuttaa, että siirtolaisten sukulaisilleen lähettämät avustukset ylittävät selvästi virallisen kehitysyhteistyön määrän.

Muuttoliikkeen jarruttamiseen haetaan keinoja

Ihmisten muuttoa leveämmän leivän ääreen ei voi kokonaan pysäyttää, mutta eri puolilla maailmaa mietitään keinoja muuttoliikkeen hidastamiseksi.

Monet maat pyrkivät myös hyödyntämään ulkomailla jo asuvien kansalaistensa osaamista. Economistin mukaan muun muassa Tunisia ja Etelä-Korea ovat perustaneet internetiä hyödyntäviä tutkijaverkostoja. Myös samasta maasta lähtöisin olevilla opiskelijoilla ja liikemiehillä tiedetään olevan vastaavia verkostoja.

Kehitysmaat yrittävät myös houkutella paluumuuttajia takaisin eri keinoin. Yhä useammat maat antavat esimerkiksi muualle muuttaneille mahdollisuus säilyttää synnyinmaansa kansalaisuus. Toistaiseksi paluumuutto on erittäin vähäistä. Taiwan, Kiina ja Etelä-Korea ovat kuitenkin esimerkkejä vaurastuneista kehitysmaista, jotka alkavat lähtijöiden vastapainoksi saada yhä enemmän myös kotiinpalaajia.

Koulutettujen siirtolaisten paluumuuttoa on kokeiltu myös kehitysyhteistyön keinoin. Muun muassa YK:n kehitysohjelmalla UNDP:llä on ohjelma (Transfer of Knowledge Through Expatriate Nationals, TOKTEN), jossa ulkomailla asuvat voivat työskennellä synnyinmaassaan tietyn ajan määrätyssä projektissa.

Kansainvälisellä siirtolaisjärjestöllä IOM:lla on puolestaan hanke, jossa Afganistanista paenneita koulutettuja ihmisiä kannustetaan palaamaan kotimaahansa. Economistin mukaan toistaiseksi ainoastaan 300 on palannut, mutta järjestön rekistereissä on 4000 afganistanilaista, jotka harkitsevat muuttoa takaisin.

Matti Remes

Kirjoittaja on helsinkiläinen kehityskysymyksiin perehtynyt toimittaja.



03.10.2002

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 3.10.2002


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi