Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Veloista kadonneen kaupungin suojeluun - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 17.5.2000

Veloista kadonneen kaupungin suojeluun



Suomalaiset tukevat velkavaihto-ohjelmalla Perun historiallista Machu Picchua

Machu Picchu, inkojen kadonnut kaupunki Perun Andeilla, on eittämättä koko Etelä-Amerikan tunnetuin historiallinen nähtävyys. Se on myös suomalaisen kehitysavun pilottiohjelma, jossa testataan isossa mittakaavassa ns. swap-järjestelyä eli velkavaihtoa.

Velkavaihto on kehitysavun muoto, jossa tavallaan tarjotaan sekä keppiä että porkkanaa. Suomi antoi maaliskuussa 1996 anteeksi Perulle myönnetyt kehitysluotot sillä ehdolla, että neljäsosa luotoista eli noin 28,5 miljoonaa markkaa ohjataan ympäristö- ja sosiaalialan kohteisiin. Ensisijaiseksi kohteeksi valittiin Machu Picchun historiallinen suojelualue, jossa sosiaalinen ja ekologinen kehitystyö yhdistyvät kulttuuriperinnön vaalimiseen.

Tämänhetkinen tavoite on, että Peru on käyttänyt varat vuoden 2002 loppuun mennessä, jolloin varsinainen Machu Picchu -projekti päättyy. Osa rahoista kuitenkin jää rahastoon, joka sijoittaa ne ja huolehtii, että korkotulot ohjautuvat suojeluun. Tällä halutaan varmistaa toiminnan jatkuvuus.

Myöhemmin Suomi on osoittanut erikseen vielä viisi miljoonaa markkaa tekniseen apuun suojelualueen hallinnolle. Tämän tuen on määrä päättyä kuluvan vuoden loppuun mennessä.


Turismin kasvu lisää ongelmia

Machu Picchu -ohjelman toimisto on Cuzcossa, inkaimperiumin muinaisessa valtakeskuksessa, jonka kujilla inkojen rakentamat massiiviset kiviseinät muistuttavat paikan historiasta.

Matkaa Machu Picchulle on reilut sata kilometriä. Itse rauniot ovat vain pieni osa koko suojelualuetta, joka käsittää 32 600 hehtaaria ympäröivää vuoristoa ja maaseutua.

Suojelun perusongelma on se, kuinka tulla toimeen kasvavan matkailijavirran kanssa. Tehtävänä on sovittaa yhteen kaksi ristiriitaista päämäärää: turismista pitäisi ottaa irti mahdollisimman suuri hyöty samalla kun huolehditaan, että siitä koituu mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle.

Kun ohjelma alkoi, alueella oli olemassa perusinfrastruktuuri, kuten rautatie ja hotellit, mutta kukaan ei huolehtinut jätteistä. Turismijäte on yhä Machu Picchun alueen suurimpia ympäristökysymyksiä.

Aikojen myötä luontoarvoiltaan ainutlaatuiselle alueelle on kulkeutunut myös sille vieraita kasvilajeja. Osa uusista heinälajeista on herkkiä sytyttämään metsäpaloja, jotka muutenkin ovat toistuva uhka alueella.

Toisaalta turismi on myös taloudellisesti merkittävä voimavara, jota ei ole hyödynnetty parhaalla mahdollisella tavalla. Machu Picchu ei ole pelkkä rahareikä, vaan nähtävyys, joka myös tuo rahaa - ja voisi tuoda sitä vielä monin verroin nykyistä enemmän.

"Perusongelma on, kuinka tulla toimeen kasvavan matkailijavirran kanssa."

Terrorismin uhan vuoksi 1990-luvun alussa notkahtaneet kävijämäärät ovat viime vuosina olleet tasaisessa kasvussa. Viime vuonna inkakaupungissa kävi jo lähes 400 000 ulko- tai kotimaista turistia.

Ympäristön kannalta tämä alkaa olla jo äärirajoilla, sanoo Metsähallituksen konsulttiyksikön apulaisjohtaja Matti Määttä. Hän kävi paikan päällä viimeksi tammikuussa. "Todellinen pulma onkin se, ettei varsinkaan ulkomaisilta turisteilta saada kerättyä läheskään niin paljon rahaa kuin voitaisiin."

Esimerkiksi sisäänpääsy raunioille maksaa vain kymmenkunta dollaria, Määttä huomauttaa.

"Verrattuna maailman muihin vastaaviin kohteisiin, kuten Egyptin pyramideihin, paikka on suorastaan naurettavan alihinnoiteltu. Länsituristit olisivat valmiita maksamaan moninkertaisesti.

Myös oheispalveluissa on roimasti kehittämisen varaa, jotta turistien lompakoista saataisiin kaikki irti."


Aguas Calientesin rähjäinen kaupunki

Olennainen osa projektia on sosiaalinen ohjelma, joka tähtää suojelualueen asukkaiden olojen kohentamiseen tiiviissä yhteistyössä heidän itsensä kanssa. Tähän liittyy Machu Picchun juurella sijaitsevan Aguas Calientesin kaupungin kehittäminen.

Aguas Calientes on pieni kaupunki, jossa Machu Picchulle vievä juna pysähtyy, ja jonka kautta jokainen raunioilla vieraileva kulkee. Vaikka paikka ei ole sen kurjempi kuin muutkaan Perun pienet ja köyhät kaupungit, se on kaikkea muuta kuin arvovaltainen sisäänkäynti yhteen maailman ainutlaatuisista historiallisista muistomerkeistä.

Jäte- ja vesihuolto sekä kaupunkisuunnittelu ovat loistaneet lähinnä poissaolollaan. Roskaiset kadut ja sikin sokin sijoitellut huterat tönöt eivät ole parasta mahdollista mainosta.

"Tärkeysjärjestyksessä ensimmäinen on jätehuolto, joka on jo lähtenyt alkuun. Pikkuhiljaa yritämme saada vauhtiin muiden tarvittavien kunnallisten instituutioiden pystyttämisen. Tärkeää on myös saada ihmiset tiedostamaan nämä ongelmat", sanoo kolumbialainen German Andrade, Machu Picchu -ohjelman tekninen neuvonantaja.

Aguas Calientesin ohjelmaan kuuluu myös luonnonkatastrofien ennaltaehkäisy. Kaupunki sijaitsee paikalla, jossa mutavyöryt ovat jatkuva uhka.


Viljelijöiden oloja kohennetaan

Osa alueen ympäristöongelmista kumpuaa vääristä viljely- ja laiduntamistavoista, jotka aiheuttavat eroosiota. Tiukasti ottaen Perun laki kieltää suojelualueella asumisen kokonaan, mutta käytännössä asukkaiden häätäminen kodeistaan ei ole realistinen ratkaisu. Koko suojelualueella asuu noin 2 500 ihmistä, joista noin tuhat on maanviljelijöitä.

"Olennaista on, että hyödynnettäisiin perinteisiä viljelymenetelmiä, jotka eivät rasita luontoa ja itse asiassa kuuluvat alueelle historiallisesti", Andrade kertoo. "Vaihtoehtojen pitää luonnollisesti olla kilpailukykyisiä. Tavoitteena on, että pitkällä tähtäimellä myös maaseutu voisi hyötyä turisteista."

Ensi alkuun ruokkimalla heidät, myöhemmin tarjoamalla muita lisäpalveluja. Moni länsituristi maksaisi varmasti ilomielin eksoottisesta vierailusta inkakylään.

Rami Mäkinen

Kirjoittaja on STT:n toimittaja, joka vieraili Machu Picchulla äskettäin. Hankkeesta lisää mm. nettiosoitteen www.metsa.fi alta.


17.05.2000

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 30.5.2006


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi