Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Sambialaisviljelijä korjaa ennennäkemättömiä satoja - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 3.4.2014

Sambialaisviljelijä korjaa ennennäkemättömiä satoja

Peltometsäviljelmä kukoistaa, mutta markkinointi tuottaa päänvaivaa kylässä, jossa ei kännykkäverkko toimi.

Kun sambialainen maanviljelijä Martin Changwe runsas kymmenen vuotta sitten kuuli luomuviljelystä, hän pudisteli päätään.

”Meillä on niin paljon banaaneja, ettei perheemme enää pysty syömään niitä. Nyt pitäisi löytää markkinat,” sanoo viljelijä Martin Changwe. Kuva: Hanna Koivisto
”Meillä on niin paljon banaaneja, ettei perheemme enää pysty syömään niitä. Nyt pitäisi löytää markkinat,” sanoo viljelijä Martin Changwe. Kuva: Hanna Koivisto

”Mietin, miten pelkät ruohot ja lehdet voivat muka antaa elämää. Sen sijaan tiesin, että kun maahan laittaa lannoitevalmistetta, oikein näkee miten kasvit kasvavat,” mies kertoo.

Changwe kasvatti tuolloin muiden kyläläisten tavoin kaskeamalla. Ennen jokaista sadekautta hän etsi uuden maapalan, poltti sen ja istutti hirssinsä ja maniokkinsa.

Uteliaisuudesta Changwe kuitenkin päätyi sambialaisen kansalaisjärjestön Green Living Movementin tilaisuuteen, jossa kerrottiin, miten viljelymaata voi käyttää kestävämmin ja samalla tuottavammin peltometsäviljelyn avulla.

Kundalumwanshya-kylän asukkaille kerrottiin, että lannoitteita ei tarvita, jos sadonkorjuun jälkeen pelloille jäävän jätteen kaivaa takaisin maahan ja antaa pellolle aikaa lannoittaa itse itsensä.

”Mietimme muiden kyläläisten kanssa, voiko tällainen oikeasti toimia,” Changwe muistelee.

Moni päätti kuitenkin kokeilla, varsinkin kun yksi kylän viljelijöistä oli jo alkanut kasvattaa hedelmäpuita uudella menetelmällä ja se näytti tuottavan tulosta.

Monilta loppui usko kesken

Changwe aloitti peltometsäviljelyn vuonna 2003. Kolmen vuoden jälkeen alkoi näkyä tuloksia.

”Se oli pitkä odotus. Jotkut viljelijät lopettivat, sillä he eivät jaksaneet tai voineet odottaa,” Changwe sanoo.

Kun Changwen hirssi- ja maniokkipellot alkoivat kukoistaa, hän lisäsi hedelmäpuiden ja viljelykasvien määrää ja alkoi kasvattaa mehiläisiä, jotka tuottavat hunajaa ja pölyttävät puut.

Hän käyttää kahta peltoa, joita viljellään vuorovuosin ja vaihtelevasti eri tuotantokasvein. Kun maissi-, papu- tai muu sato on korjattu, hän kerää lehdet, oksat ja muut rippeet ja hautaa ne peltoon. Kahden vuoden kuluttua pelto jälleen siivotaan ja sille kylvetään uudet siemenet.

”Näin maa ei kulu, vaan sitä voi käyttää loputtomiin. Enää ei tarvitse siirtyä joka vuosi paremmille viljelymaille,” Changwe selittää.

Sekä pelloilleen että puutarhaansa hän on istuttanut erilaisia puita esimerkiksi sitomaan typpeä ja vettä sekä auttamaan tuholaisten torjunnassa.

”Esimerkiksi banaanikasvit toimivat sadevesiesteinä. Vesi pysyy viljelyksillä eikä valu jokeen. Joki on myös puhtaampi, kun kukkuloilta valuvat ravinneaineet jäävät puutarhaan,” Changwe jakaa oppimaansa.

Ruokaa vaikka muille jakaa

Nyt, kymmenen vuotta ja monta koulutusta myöhemmin, Changwen mailla kasvaa jos jonkinlaisia hedelmiä, vihanneksia, viljakasveja ja mausteita. Rakennus- ja polttopuunkin hän kasvattaa itse.

”Tämä on tosi halpaa!” Martin Changwe kasvattaa taimet omista siemenistään itse lehdistä käärimissään pusseissa. Kuva: Hanna Koivisto
”Tämä on tosi halpaa!” Martin Changwe kasvattaa taimet omista siemenistään itse lehdistä käärimissään pusseissa. Kuva: Hanna Koivisto

Tilasta on tullut oikea ylpeyden aihe.

”Koko perhe, vaimoni ja viisi lastamme, tietää, miten lehdet kerätään ja kaivetaan lannoitteeksi takaisin maahan hedelmäpuiden ympärille. Kompostointi ei maksa mitään. Lannoitteeksi sekoitamme omien kanojen kakkaa,” Changwe kertoo.

Usein pellolla on auttamassa myös joku ulkopuolinen, sillä perheeltä tullaan kysymään hanttihommia ruokaa vastaan.

”Nyt tuotan niin paljon ruokaa, että muut tulevat pyytämään sitä,” Changwe nauraa, mutta valittaa samalla, että nyt ongelmana on tuotteiden markkinointi. Lähin kaupunki on vaikean taipaleen päässä eikä kylässä ole edes kännykkäverkkoa. Myynnin ongelmiin hän toivoo apua niin ikään GLM:ltä, joka on saanut markkinoinnin ja kuljetuksen kehittämiseen lisäavustusta Suomesta.

Mitään ei tarvitse ostaa

Parasta Changwen mielestä on se, ettei juuri mitään tarvitse enää ostaa.

”Tämä on tosi halpaa!” Changwe huudahtaa.

”Puutarhaan emme osta mitään, sillä meillä on oma taimitarha, jossa kasvatamme uusia puita omien puiden siemenistä. Taimipussit taittelemme suurista lehdistä. Elintarvikkeista ostamme vain kalaa, sokeria, suolaa, riisiä ja joskus ruokaöljyä, mutta senkin puristutan toisinaan auringonkukansiemenistämme.”

Myös naapurit ovat panneet merkille Changwen tuottoisat maat. Osa on omaksunut luomumenetelmät.

”Se houkuttelee, ettei tarvitse käyttää rahaa kalliisiin lannoitteisiin,” Changwe arvelee.
Hän on päättänyt yrittää käännyttää loputkin kaskeamista vastaan.

”Se tuhoaa ympäristön ja edistää ilmastonmuutosta. Ihmiset tarvitsevat koulutusta,” Changwe sanoo.

Hanna Koivisto

Sinun kehitysyhteistyösi: Peltometsäviljelyä ja osuustoimintaa Sambiassa

Turun ammattikorkeakoulun oppilaskunta kouluttaa yhdessä sambialaisen Green Living Movement -järjestön kanssa maanviljelijöitä luonnonmukaisessa peltometsäviljelyssä ja mehiläisten hoidossa. Hanke kehittää myös kuljetuksia ja markkinointia.

Ulkoministeriö on tukenut hanketta 283 760 eurolla vuosina 2008–2013. Se tekee viisi senttiä jokaista suomalaista kohti.

Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi