Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Katastrofeihin pitää varautua - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 24.3.2014

Katastrofeihin pitää varautua

Humanitaarista apua on vaikea antaa, ja joskus se epäonnistuu. Haitista ja Aasian tsunamista opittiin, että katastrofien torjuntaan kannattaa panostaa.

Filippiinit taifuunin jälkeen. Kuva: Joelle Goire / EU/ECHO
Viime marraskuussa Hayan-taifuuni tappoi arviolta 5 500 ihmistä ja jätti sadattuhannet kodittomiksi. Kuva: Joelle Goire / EU/ECHO

Kun taifuuni iski marraskuussa Filippiineille, humanitaarisen avun asiantuntijat vetosivat, että Haitissa tehtyjä virheitä ei toistettaisi.

Tammikuussa 2010 yli 220 000 haitilaista menehtyi maanjäristyksessä. Samana vuonna Haiti sai humanitaarista apua 3,6 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Neljä vuotta myöhemmin 145 000 ihmistä asuu yhä telttaleireissä. Kukaan ei tunnu tietävän, mihin rahat ovat menneet.

Marraskuussa Haiyaniksi nimetty taifuuni tappoi yli 5 500 ihmistä Filippiineillä ja jätti sadattuhannet kodittomiksi. Syrjäiset kylät ovat edelleen ilman apua.

"Kriisit ovat keskenään erilaisia. Haiti on oikeastaan ollut ainut humanitaarinen kriisi, jossa lahjoituksia tuli niin paljon, että apuvirrat muuttuivat hallitsemattomiksi. Siitä seurasi kaaos", Anna Gebremedhin sanoo.

Hän toimii ulkoministeriön humanitaarisen avun yksikön päällikkönä.

Oppia Haitista

Haitista ja Aasian tsunamista on otettu opiksi. YK uudisti humanitaarista apuaan, ja uudistus koski kaikkia sen järjestöjä, kuten lastenavun rahastoa Unicefia, Maailman terveysjärjestöä WHO:ta ja Maailman ruokaohjelmaa WFP:tä.

"Uudistuksen jälkeen on kiinnitetty huomiota humanitaarisen koordinoinnin tehostamiseen, johtamiseen ja kenttäväen ammattiosaamiseen", Anna Gebremedhin sanoo.

Haitin järistyksessä kuoli paljon avustustyöntekijöitä, jotka tunsivat paikalliset olot. Myös Haitin hallinto lamaantui, sillä joka neljäs julkisen sektorin työntekijä menehtyi.

”Saatavilla ei ollut edes väestötietoja. Kentälle lähti myös kokematonta porukkaa.”

 Yksi uudistuksen keskeisistä tavoitteista on vahvistaa katastrofivalmiutta. Avustusjärjestöillä on oltava suunnitelma siitä, kuka tekee ja mitä, kun maa järisee tai taifuuni iskee. Maailmanpankin ja brittiläisen Overseas Development Instituten ajatushautomon tutkimuksen mukaan vain 0,4 prosenttia kehitysavusta on käytetty riskientorjuntaan 20 viime vuoden aikana.

Filippiinien katastrofivalmius ennen taifuunia oli parempi kuin Haitin, Gebremedhin sanoo.

”Filippiineillä on totuttu hirmumyrskyihin ja tulviin. Paikallinen Punainen Risti on vahva. Ongelmaksi on muodostunut se, että tuhot tapahtuvat vaikeakulkuisilla ja kaukaisilla saarilla.”

Toinen avunannon kulmakivi on siirtyminen humanitaarisesta avusta jälleenrakennukseen. Ydinkysymys kuuluu, miten paikallisia ihmisiä voi tukea niin, että kotinsa menettäneet pääsevät mahdollisimman pian palaamaan arkirutiineihinsa.

Juuri tämä vaihe pitäisi saada käyntiin Filippiineillä.

”Avunsaajat täytyy ottaa mukaan suunnitteluun. He tietävät parhaiten, millainen apu toimii heille”, toteaa Ismo Salerto, joka toimii Fida Internationalin humanitaarisen avun päällikkönä.

Esimerkiksi haitilaisten mukaan avustusjärjestöjen jakamat ilmaiset riisisäkit ja muoviämpärit veivät heidän elinkeinonsa. Yksi vaihtoehto on jakaa riisisäkkien sijaan kuponkeja, joilla autettavat voivat ostaa ruokaa paikallisilta toreilta. Näin on tehty Libanonissa.

"Siellä syyrialaisille pakolaisille on annettu maksukortti. Apu ei tule säkeissä vaan tavoitteena on elvyttää paikallismarkkinoita ja pakolaisten omatoimisuutta”, Gebremedhin sanoo.

Sota-alueet vaikeimpia

Humanitaarinen apu on vaikeinta konflikti- ja sota-alueilla, kuten Keski-Afrikan tasavallassa ja Syyriassa. Järjestöt painiskelevat paitsi poliittisten, myös byrokraattisten esteiden kanssa.

"Syyriassa järjestöt neuvottelivat jopa yli 20 osapuolen kanssa, ennen kuin ne saivat tien auki Damaskoksesta muutaman sadan kilometrin päähän. Keski-Afrikan tasavallassa taistelut ovat niin raakoja, etteivät humanitaarisen avun kanavat ole vielä auki”, Anna Gebremedhin sanoo.

Ismo Salerto huomauttaa, että apu ei saa politisoitua, vaikka maan hallituksen kanssa joutuu neuvottelemaan konfliktialueella.

Avustusjärjestöjä on arvosteltu myös siitä, että ne valitsevat tarkoituksella helppoja kohteita. Salerto myöntää, että lähellä olevia auttamalla saa helposti myös näkyvää tulosta.

Mutta miten Filippiinien jälkihoito voisi onnistua?

Suunnittelulla, koordinoinnilla, avun läpinäkyvyydellä, avustajien ammattitaidolla. Ja totta kai tarvitaan myös lahjoituksia.

"Yleensä avun tarpeet ovat suuremmat kuin rahat", Gebremedhin toteaa.

Marjut Tervola

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Avoimuudella eroon päällekkäisyyksistä

Yksi humanitaarisen avun ongelmista on se, etteivät järjestöt koordinoi työtään riittävästi. Ne tekevät päällekkäistä työtä, kun taas toiset alueet jäävät ilman apua.

Nyt kehitysavun koordinointiin etsitään tehokkuutta avoimista tietokannoista.

YK on käynnistänyt kansainvälisen IATI-standardin (International Aid Transparency Initiative), johon Suomi on sitoutunut. Avunantajat voivat kertoa yhteiseen tietokantaan työstään. Avun kohteita, aikatauluja ja euromääriä voi jatkuvasti päivittää.

Yhteisen tietokannan tavoitteena on lisätä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Myös avunsaajavaltiot ja niiden kansalaiset voivat saada tietokannasta tietoa käynnissä olevista hankkeista.

Suomi keskikastia

Suomi sijoittui viime vuonna vasta 39:nneksi kansainvälisessä avoimuustutkimuksessa. Publish What You Fund -verkoston vertailussa oli 67 avustajayhteisöä.

Huono sijoitus ei ollut yllätys ulkoministeriössä.

"Tietojärjestelmämme eivät olleet valmiit tuottamaan tietoa siinä muodossa, jota IATI vaatii", toteaa yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikön päällikkö Timo Olkkonen.

Ulkoministeriössä on totuttu raportoimaan kehitysavusta jälkikäteen. IATI vaatii tietoja käynnissä olevista hankkeista. Olkkosen mukaan valmisteilla on uusi tietokanta.

"Uskon Suomen sijoituksen paranevan jo tänä vuonna."

Vertailussa pärjäsivät muiden muassa Ruotsi, Alankomaat ja Britannia.

Britanniassa myös avustusjärjestöjen on noudatettava IATIa. Olkkosen mukaan vielä ei tiedetä, vaatiiko Suomen ulkoministeriö samaa rahoittamiltaan järjestöiltä.

Avointa työtä

Fida Internationalin humanitaarisen avun päällikkö Ismo Salerto ei tunne IATI-standardia. Hänen mielestään yhteinen tietokanta voisi periaatteessa parantaa avunantajien keskinäistä koordinointia.

"Eri asia sitten on, kuinka paljon tietokantaa tulisi seurattua."

Salerton mukaan Fidassa selvitetään kansainvälisen avustusjärjestön Oxfamin Hap-standardia, jota myös Kirkon Ulkomaanapu käyttää. Myös Hap tähtää läpinäkyvyyden lisäämiseen ja koordinoinnin parantamiseen kehitysyhteistyössä.

"Meillä on jo nyt kädet täynnä työtä. Mutta velvollisuutemme on toimia avoimesti", Salerto sanoo.

Marjut Tervola

Artikkeli on julkaistu alun perin Kehitys-Utveckling-lehdessä (1/2014). 

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 24.3.2014


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi