Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Etelä-Afrikka: Raikastuva järvi luo työpaikkoja - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 12.2.2014

Etelä-Afrikka: Raikastuva järvi luo työpaikkoja

Pahoin rehevöitynyt Hartbeespoortin patojärvi elpyi suomalaisen biomanipulaation avulla. Asukkaat saavat puhdasta vettä ja matkailijat rentoutua kauniissa maisemassa.

Etelä-Afrikassa sijaitseva Hartbeespoortin patojärvi oli kuin hernerokkaa. Rehevöityminen oli alkanut jo 1970-luvulla, ja 2000-luvulle tultaessa tilanne oli pahentunut entisestään.

”Pahimmillaan järveä peitti puoli metriä paksu, viiden hehtaarin laajuinen viherleväkerros”, Petrus Venter kertoo.

Venter työskentelee vesivirasto DWA:ssa ja vastaa Hartbeespoortin puhdistushankkeesta.

Hartbeespoort. Kuva: Juho Paavola
Hartbeespoortin järveä on pahimmillaan peittänyt puoli metriä paksu, viiden hehtaarin laajuinen viherleväkerros. Kuva: Juho Paavola

Noin 70 kilometriä Johannesburgista pohjoiseen sijaitseva Bojanala Platinumin seutu on kuivaa maastoa, missä makea vesi on kortilla. Vuonna 1923 valmistuneen patojärven kaltaiset vesialtaat ovat korvaamattomia lähialueen noin 2,2 miljoonalle asukkaalle, maatiloille, matkailulle ja teollisuudelle.

Siksi rehevöitymisestä oli päästävä eroon.

”Levä alkoi olla paitsi epämiellyttävää myös terveydelle vaarallista. Itse sain kerran niin kovan pahoinvointikohtauksen seistyäni järven rannalla, että minun oli hakeuduttava sairaalaan.”

Suomalaiskeksintö toi avun

Järven ongelmat johtuivat myrkyllisen levän ja hyasinttien liikakasvun lisäksi roskaamisesta. Lisäksi kalakantojen tasapaino oli järkkynyt pahoin.

”Monnit ja eksoottiset karpit hyötyivät järven järkkyneestä tilasta huomattavasti, ja samalla ne myös pitivät sitä yllä”, puhdistusohjelman konsulttina työskentelevä Vuokko Laurila kertoo.

Apu ongelmaan löytyi Suomesta. Lahden kaupunki ja Bojanalan alue olivat aloittaneet kuntienvälisen yhteistyön pohjoinen–etelä-ohjelmassa vuonna 2002.  

Lahdessa oli aiemmin keksitty ratkaisuksi Vesijärven rehevöitymisongelmiin biomanipulaatio. Biomanipulaation tavoitteena on, että ihmisen avustaessa järven ekosysteemi alkaa pitää itse itsensä kunnossa. Menetelmä kopioitiin Etelä-Afrikkaan.

Hartbeespoort. Kuva: Juho Paavola
Hartbeespoortin padon puhdistusprojektin esittelyä Etelä-Afrikassa. Kuva: Juho Paavola

Sittemmin Hartbeespoortin Metsi a me -ohjelman (Minun veteni) aikana järvestä on poistettu manuaalisesti 6 400 tonnia vesihyasintteja, 2 400 tonnia roskaa ja 31 miljoonaa litraa levää. Samalla rantaviivaa on lujitettu kaivamalla vanhoja autonrenkaita maahan.

Tärkeässä roolissa ovat altaaseen istutetut petokalat, jotka pistelevät pohjan sedimenttejä pöllyttelevät monnit ja karpit suihinsa. Tällöin kasviplanktonin määrä laskee ja vedenlaatu paranee.

Maallikon silmiin erikoinen keino ovat järveen istutetut, ponttooneilla kelluvat muutaman neliömetrin kokoiset kosteikkosaarekkeet. Ne siivilöivät ravintoaineita ja tarjoavat asuinpaikan vesieläimille ja linnuille.

”Aiemmin lintuja oli satoja, mutta viime laskennassa määräksi saatiin noin 6 000. Jotkin linnut syövät kasveja myös veden alta”, Venter sanoo.

Puhdas vesi tarkoittaa työtä

Syvimmässä alhossaan saastunut järvi hönki kamalaa hajua ympäriinsä, mutta hoitokuurin seurauksena se on alkanut palautua kukoistavaksi keitaaksi.

Järven elpyminen on hyödyttänyt taloutta alueella, missä monet golfkentät, hotellit ja lomakylät tarjoavat pakopaikan arjesta. Asiakkaat uskaltavat taas tulla.

Samalla ohjelma on luonut työpaikkoja.

”Kalojen istutus, rantaviivan kunnostus, keinotekoisten kosteikkojen rakentaminen sekä vesihyasinttien ja roskien poistaminen vaativat kaikki käsityötä”, Laurila sanoo.

Hankkeen voi nähdä myös oivana käyntikorttina. Vedenlaadun tutkimusasema ja tiedonkeruulaitteisto ovat Suomesta.

”Uskon, että suomalaisen vesiteknologian mahdollisuuksia on mahdollista edistää muutenkin Hartbeespoortin esimerkin avulla.”

Tärkeintä Hartbeespoortissa on kuitenkin eteläafrikkalainen vesi, jota ei ole hukattavaksi. Patoalueen kunnostuksen ohessa Hartbespoortiin on pystytetty vierailijakeskus, joka tarjoaa tietoa veden järkevästä käytöstä.

Juho Paavola

Kirjoittaja on kehityskysymyksiin erikostunut kuvajournalisti

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Tässä palvelussa myös

Päivitetty 12.2.2014


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi