Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Haitissa vanhemmat vaativat kouluilta kestävyyttä - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 13.1.2014

Haitissa vanhemmat vaativat kouluilta kestävyyttä

Lähes puolet Haitin kouluista vaurioitui maanjäristyksessä neljä vuotta sitten. Jälleenrakennus etenee, mutta edelleen sadattuhannet lapset jäävät ilman koulutusta.

Betonimylly jauhaa kiveä, vettä ja sementtiä betoniksi. Mies lappaa syntyvää seosta sankoon ja ojentaa sen vieressä seisovalle työkaverilleen. Kymmenkunta miestä ketjussa tekee samoin. Betonisanko kulkee käsiparien kautta rakennuksen viereen seinään laastittavaksi.

Yksi jos toinen pyyhkii hikeä. Yhdeltä puuttuu kypärä, toiselta suojakengät. Jossakin kiekuu kukko.

Olemme Epiphanien koulun rakennustyömaalla Haitissa. Se on yksi niistä kouluista, joiden rakentamista Suomi tukee kehitysyhteistyörahoista.

Farkkuhameeseen pukeutunut 4- ja 2-vuotiaiden lasten äiti Mireille Fildor on tullut tuuraamaan ystäväänsä työmaalle. Myös vanhemmat osallistuvat Haitissa koulujen rakentamiseen. Fildor aikoo tuoda lapsensa valmistuvaan kouluun.

"Vanhempi lapsista käy koulua tien toisella puolen. Tämä koulu on turvallisempi, koska lasten ei tarvitse ylittää risteystä", hän kertoo.

Haiti, humanitaarinen apu. Kuva: Marjut Tervola
Mireille Fildor on tullut tuuraamaan ystäväänsä työmaalle. Myös vanhemmat osallistuvat Haitissa koulujen rakentamiseen. Fildor aikoo tuoda lapsensa valmistuvaan kouluun. Kuva: Marjut Tervola

Rakentamisen toteuttaa Kirkon ulkomaanapu, joka on tehnyt Haitissa kuusi koulua. Kolme koulua on valmistumassa.

Työmaata valvovan Kirkon ulkomaanavun insinöörin Emmaculée Delcyn mukaan tammikuun 2010 tuhoisa maanjäristys on muuttanut haitilaisten suhtautumista rakentamiseen. Kouluilta vaaditaan kestävyyttä. Osa vanhemmista käy katsastamassa koulun, ennen kuin tekee päätöksen lapsensa opinahjosta.

"He haluavat olla varmoja, että koulu on kestävä", Delcy kertoo.

Suomen tukemat koulut rakennetaan maanjäristyksen ja hurrikaanin kestäviksi.

"Mitään ei jäänyt" 

Toisen rakenteilla olevan koulun, Bonne Nouvellen, paikalla oli ennen kirkko ja koulu, mutta maanjäristys vei molemmat.

”Mitään ei jäänyt", Hyacinth Larette kertoo.

Larette on yksi koulun suunnitteluun osallistuneista kyläyhteisön jäsenistä. Kyläyhteisö on tärkeä saada osaksi kouluhanketta, sillä siten yhteisö ottaa koulun omakseen ja osallistuu koulun kehittämiseen.

Molemmat koulut ovat Léôganessa, jossa sijaitsi maanjäristyksen keskus. Katastrofin seurauksena lähes viidennes haitilaisista jäi kodittomiksi ja 220 000 kuoli. Léôganen kouluista 67 prosenttia romahti.

Maanjäristys on jättänyt alueelle jälkensä. Uusien talojen lujista betoniseinistä sojottavat rautakiskot merkkinä kestävyydestä. On myös kesken jääneitä rakennuksia, kun avustusjärjestöiltä ovat loppuneet rahat. Sitten on raunioita – tosin enää harvassa.

Port-au-Princeen vievän päätien varressa on telttaleiri, jonka pressuja peittävät avustusjärjestöjen logot.

Suomen apu Haitille on ollut yhteensä 22,6 miljoonaa euroa. Vuosina 2013–2014 Suomi tukee koulujen rakentamista ja opetuksen laadun parantamista yhteensä viidellä miljoonalla eurolla. Valmistuneiden koulujen lisäksi tehdään viisi uutta koulua.

Puolityhjiä koululuokkia 

Yksi jo valmiista kouluista on syyskuussa avattu Myrdud. Tulijat nähdessään pienimmät oppilaat kurkkivat uteliaina luokista. Tyttöjen hiukset on solmittu saparoille, pojat ovat siististi kauluspaidoissa.

Vaikka Haitin kouluissa on pula kirjoista ja koulutarvikkeista, koulupuvut ovat kaikille pakolliset.

"Haluan isona lääkäriksi", Sarah Michel, 13, kertoo. Lempiaine koulussa on ranska, vaikka Sarah ei pidä kieliopista.

Rehtori Jouin Duteau esittelee rakennusta, joka tuoksuu vielä uutuuttaan. Noin 300 oppilaan koulun luokat ovat toistaiseksi puoliksi tyhjät. Kaikki alueen koululaiset eivät ole löytäneet uutta koulua.

"Vanhemmilla ei ole ollut rahaa laittaa lapsia kouluun. Taloustilanne on huono", Duteau sanoo.

Haiti, humanitaarinen apu. Kuva: Marjut Tervola
Vaikka Haitin kouluissa on pula kirjoista ja koulutarvikkeista, koulupuvut ovat kaikille pakolliset. Kuva: Marjut Tervola

Hän odottaa lisää oppilaita kevätlukukaudelle. Kaikkiaan noin 400 000 haitilaista lasta on edelleen peruskoulutuksen ulkopuolella.

Myrdudin koulu on kuitenkin yhteisökoulu, jossa koulumaksut ovat alhaiset verrattuna yksityisiin kouluihin. Yksityisiä kouluja on jopa 80 prosenttia Haitin kouluista.

Parannus entiseen on silti huima, Duteau nyökkää. Väliaikainen maanjäristyksen jälkeen rakennettu vanerikoulu oli ahdas ja äänieristykseltään huono.

Rehtoria huolettaa kuitenkin kouluruokailu. Haitin hallituksen tavoite on tehdä koulunkäynnistä ja kouluruokailusta maksutonta. Tavoitteeseen on matkaa. Duteau sanoo etsivänsä järjestöä, joka ryhtyisi rahoittamaan ruokailua.

"Mitä teemme keittiöllä, jos ei meillä ole ruokaa."

Marjut Tervola

Kirjoittaja työskenteli Kirkon ulkomaanavun Latinalaisen Amerikan ja Karibian aluetoimiston vapaaehtoisena viestinnän asiantuntijana Haitissa syksyllä 2013.

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Tässä palvelussa myös

Päivitetty 14.1.2014


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi