Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Nälkä kalvaa Kambodžaa - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 9.1.2014

Nälkä kalvaa Kambodžaa

Neljännes Kambodžan väestöstä kärsii aliravitsemuksesta, vaikka maa tuottaa riisiä vientiinkin. Suomen tukemassa hankkeessa parannetaan ruokaturvaa köyhällä maaseudulla.

Seam Sort, Kambodzha. Kuva: Hanna Öunap
Seam Sort lapsineen eli vielä pari vuotta sitten kädestä suuhun. Nyt perhe viljelee kasvimaallaan munakoisoja, papuja, avomaan kurkkuja, kurpitsoja, vesipinaattia ja vihersinappia ja saa istuttamistaan puista mangoa ja jakkihedelmää. Kuva: Hanna Öunap

Vielä kaksi vuotta sitten 53-vuotias yksinhuoltajaäiti Seam Sort ja hänen kuusi lastaan hankkivat ruokaa peltotöissä tienaamillaan roposilla. Aina töitä ei ollut tarjolla.

"Emme koskaan tienneet, olisiko illaksi syötävää”, Seam Sort muistelee.

Nyt talon edessä tepastelee kanoja ja pienestä kasvimaasta puskee vihanneksia ja yrttejä.

“Tämän kala-altaan kaivoimme kaksi kuukautta sitten”, Sort kertoo ja heittää kaloille kuivattuja termiittejä.

Perheen kasvimaa, kanat ja kalat ovat osa Suomen tukemaa hanketta, jonka tavoitteena on taata kaikkein köyhimmille perheille riittävästi laadukasta ruokaa ympäri vuoden. 

Arvaamaton sää vaikeuttaa viljelyä

Vaikka Kambodža on yksi maailman nopeimmin kasvavista talouksista, arviolta viidennes väestöstä elää edelleen äärimmäisessä köyhyydessä. Etenkin maaseudun väestö, yli 80 prosenttia maan 14 miljoonasta asukkaasta, jää talouskasvun hyötyjen ulkopuolelle.

Ruokaturvahanketta toteuttava Church World Service -järjestö arvioi, että neljä viidestä hankealueen kotitaloudesta kärsi ruokapulasta viime vuoden aikana.

Miksi kyläläisillä ei ole riittävästi ruokaa Kambodžan vilja-aitassa?

”Siihen on monta syytä”, vastaa koordinaattori Sothea Ek Church World Servicen Kambodžan toimistosta.

"Kaikkein köyhimmillä on alhainen koulutustaso. Heillä ei ole maata, osaamista tai välineitä tuottaa ruokaa edes omiin tarpeisiin. He elättävät itsensä esimerkiksi peltotöillä ja ovat täysin riippuvaisia muista. Lisäksi monella perheellä on lisätaakkana hiv-tartunnan saanut perheenjäsen."

Kalojen ruokinta. Kuva: Hanna Öunap
Veden pinta porisee kissakalojen hyökätessä Seam Sortin valmistamien kuivattujen termiittien kimppuun. Kuva: Hanna Öunap

Ilmastonmuutos lisää epävarmuutta.

Taifuuni Ketsana iski voimakkaasti alueeseen vuonna 2009, kaksi vuotta myöhemmin maakuntaa koetteli paha tulva. Vesi tuhosi koteja, kouluja, teitä ja yli 50 000 hehtaaria riisipeltoja. Tänä syksynä tulvi taas.

”Ilmastonmuutos näkyy myös epätavallisina sateina epätavallisiin aikoihin”, Ek kertoo.

”Perinteiset viljelymenetelmät ovat tehottomia ja alttiita säämuutoksille. Väärään aikaan tulevat sateet saattavat tuhota koko kuivan kauden sadon. Tärkeä osa hanketta onkin tukea ihmisiä varautumaan luonnonkatastrofeihin.”

Pienillä taidoilla suuria muutoksia

Ruokaturvahanketta toteutetaan 18 kylässä maan keskiosassa sijaitsevassa Kampong Thomin maakunnassa. Periaate on yksinkertainen: ensin koulutus, sitten tarvikkeet. Loput perheet hoitavat itse.

”Järjestö opetti minulle, miten kaloja hoidetaan ja kalanruokaa tehdään”, Sort selittää.

”Sitten saimme välineet altaan kaivamista ja vuoraamista varten ja lopuksi veden ja kalat.”

Kahdesta kilosta pikkurillin kokoisia kalanpoikasia kasvaa isoja kissakaloja muutamassa kuukaudessa. Sort aikoo ruokkia niillä perheensä ja myydä ylimääräiset kalat kyläläisille. Seuraavista kalanpoikasista hän maksaa itse kolmanneksen, sitten puolet ja lopuksi koko kuorman itse.

Kokkikoulu kiertää kyliä

Ongelma ei ole vain ruuan määrä, vaan myös laatu. Kambodžan alle 5-vuotiaista lapsista kaksi viidestä kärsii kroonisesta aliravitsemuksesta. Se tarkoittaa käytännössä, että proteiinien, vitamiinien ja kivennäisaineiden puutostila hidastaa fyysistä ja henkistä kehitystä ja heikentää vastustuskykyä.

Aliravitsemus on syynä noin kolmannekseen lapsikuolemista Kambodžassa. Usein taustalla on tietämättömyys.

”Vanhemmat saattavat uskoa, että pari kulhollista riisiä päivässä riittää lapselle”, Ek kertoo.

Kokkikoulu, Kambodzha. Kuva: Hanna Öunap
Kiertävässä kokkikoulussa opetetaan äideille, miten ravinteikasta ruokaa valmistetaan. Tänään ruokalistalla on kalakeittoa, kananmunia ja vihanneksia. Kuva: Hanna Öunap

Siksi hankkeessa panostetaan myös äitien ravintotietouden lisäämiseen. Kolmen lapsen äiti Heng Chanthou on käynyt järjestön koulutuksessa ja opettaa nyt muille äideille, miten ravitsevaa ruokaa valmistetaan.

”Lapset ovat selvästi aktiivisempia ja vahvempia”, Chanthou arvioi eroa vanhaan ruokavalioon.

Koulutuksessa keskitytään erityisesti alle 5-vuotiaiden lasten monipuolisen ja riittävän ruokavalioon, mutta myös ruuan käsittelyyn ja yleiseen hygieniaan.

”Lasten ravitsemus paranee parhaiten vaikuttamalla äitien tapoihin. Ja kokkikoulun päätteeksi lapset saavat tietenkin syödä kurssin annit”, Ek naurahtaa.

Hanna Öunap

Katastrofiavusta kestävään kehitykseen

Kambodžan talous kärsii yhä vuosikymmenien sisällissodasta ja levottomuuksista. Church World Service oli yksi ensimmäisistä humanitaarisista järjestöistä, joka sai toimia maassa heti punakhmerien hallinnon kaaduttua 1979. Nyt järjestö on siirtynyt katastrofiavusta kehitysyhteistyöhön.

Heinäkuussa 2011 alkaneen nelivuotisen ruokaturvahankkeen kokonaisbudjetti on 770 650 euroa, josta suurimman osan rahoittaa saksalainen Evangelischer Entwicklungsdienst (EED).

Suomen Lähetysseura ja ulkoministeriö tukevat hanketta 142 000 eurolla vuosina 2013–2015. Lähetysseuran osuus on 15 prosenttia summasta.

Kyläyhteisöt ovat määritelleet alueensa kaikkein köyhimmät 846 kotitaloutta. Nämä perheet ovat tehneet itselleen kehityssuunnitelman ruokaturvansa parantamiseksi. Perheitä tuetaan koulutuksen ja tarvikkeiden avulla pienkarjan kasvattamisessa, hedelmäpuiden istutuksessa, kala-altaiden rakentamisessa, kestävämpien kasvilajikkeiden käytössä ja puutarhan perustamisessa.

Lähtökohtana on, että perheet tekevät työn itse ja kylissä asuvat järjestön työntekijät neuvovat tarvittaessa. Kylien katastrofivalmiutta parannetaan myös esimerkiksi tukemalla riisipankkien perustamista.

Hanna Öunap

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 9.1.2014


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi