Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Uskallusta ajatteluun - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 7.1.2014

Uskallusta ajatteluun

Innovointi vaatii uskallusta ottaa riskejä ja epäonnistua, vaikka menettäisi kasvonsa. Suomalaiset kouluttavat uutta ajattelutapaa ja toivovat vietnamilaisista bisneskumppaneita.

Pham Van Hoach, Hai Phong Maalin tehdasPakkaaja Pham Van Hoach valuttaa maalia tölkkeihin Hai Phong Maalin tehtaalla. Kuva: Päivi Ängeslevä

Ollaan Suomen ja Vietnamin innovaatiofoorumissa Hilton Hanoi Operassa, hotellissa Vietnamin pääkaupungissa. Puheensorinassa toistuvat termit IPP ja Triple Helix.
IPP liittyy innovointiin, mutta entä Helix?

Aloitetaan innovaatiosta, jolla tarkoitetaan uutta tuotetta tai tuotantotapaa, jota voi hyödyntää kaupallisesti. IPP on Suomen ja Vietnamin innovaatiokumppanuusohjelma ja Vietnamille laatuaan ensimmäinen. Vuosina 2009–2013 IPP maksoi 7,2 miljoonaa euroa, josta Suomi kattoi 6,3 ja Vietnam 0,9 miljoonaa euroa. Lisäksi yritykset rahoittivat omia hankkeitaan.

Ja mitä IPP:llä saatiin aikaan?

Juuri tuo Triple Helix, joka on tärkeintä uuden kehittelyssä, vastaa IPP:n johtaja Tran Quoc Thang. Termillä tarkoitetaan valtion, yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyötä uusien tuotteiden ja teknologioiden kehittämiseksi markkinoille.

”Innovointi on uutta Vietnamissa. Jos tutkijat aiemmin loivat jotain uutta, he eivät jakaneet tietoa vaan saattoivat perustaa oman yrityksen. Yritykset taas eivät uskalla ottaa riskejä, sillä vietnamilaiset pelkäävät epäonnistumista ja kasvojen menetystä.”

Mutta riskejä on otettava, jotta syntyisi jotain uutta.

Pelkkä halpatuotanto ja tuotteiden kopiointi eivät riitä tulevaisuudessa, sillä Vietnam aikoo nousta teollistuneeksi keskitulotason maaksi ja osaavaksi tietoyhteiskunnaksi vuoteen 2020 mennessä. Suomi lopettaa kahdenvälisen kehitysyhteistyönsä Vietnamin kanssa vuonna 2018, ja valtiot siirtyvät kumpaakin hyödyttävään kumppanuuteen eli kaupankäyntiin.

”Kehitys ja kauppa kulkevat käsi kädessä. On oikein, että myös suomalaiset yritykset saavat etua kumppanuudesta”, Suomen Vietnamin-suurlähettiläs Kimmo Lähdevirta sanoo.

Joten: IPP jatkuu, ja Suomi tukee toista vaihetta 9,9 miljoonalla ja Vietnam 1,1 miljoonalla eurolla vuosina 2014–2018. Perustelu kuuluu, että vietnamilaisia kannattaa rohkaista ja kouluttaa, jotta suomalaiset yritykset saavat heistä mahdollisimman osaavia bisneskumppaneita.

Vai onko IPP:stä avuksi? Kysytään yrityksiltä, jotka osallistuivat lähtölaukaukseen.

Apua markkinointiin

Hai Phong Maali Oy on vuonna 1960 perustettu maalitehdas. Varapääjohtaja Vu Trung Dung istuu kokoushuoneessa Leninin ja Karl Marxin katseiden alla ja kertoo, että yritys valmistaa maaleja erityisesti rakennus- ja laivanrakennusteollisuudelle.

Mutta laivatilaukset romahtivat vuonna 2008, eivätkä maalit enää menneet kaupaksi.
Valtiot vaativat aiempaa ympäristöystävällisempiä laivamaaleja. Esimerkiksi Euroopan unioni on kieltänyt myrkkymaalit alueellaan. Hai Phong Maalissa tiedettiin, että luontoa saastuttavat lyijy ja kromi pitäisi poistaa maaleista, ja myrkyllisiä liuottimia tulisi vähentää.

Yritys sai IPP:n kautta avukseen japanilaisia asiantuntijoita, jotka opastivat lyijyttömien ja kromittomien maalien kehittelyssä ja massatuotannossa. Työntekijät oppivat myös laaduntarkkailua ja uusien tuotteiden lanseeraamista kotimaisille markkinoille.
IPP:n varoilla järjestyi myös opintomatka Japaniin.

”Opimme ajattelemaan järjestelmällisesti. Etenimme ideasta tutkimukseen ja suunnitteluun, tuotantoon ja markkinointiin. Ongelmat ratkaistiin heti, kun niitä syntyi”, Vu Trung kertoo.

Yritys sai IPP:n tukea 22 270 euroa. Uustuotanto alkoi vuonna 2011, ja nykyisin 55 prosenttia tuotteista on aiempaa ekologisempia. Myös kotitaloudet ostavat Hai Phong Maalin tuotteita.

”Ekotuotteiden osuus nousee 80 prosenttiin tuotannosta vuonna 2015”, Vu Trung kehaisee.

Yritys jatkaa laivamaalien kehittelyä ja yrittää laajentua ulkomaille. Vu Trungia kiinnostaa etenkin Vietnamin naapuri Myanmar, jonne yritys myi äskettäin ison erän ekologista maalia.

”Tarvitsemme apua erityisesti markkinoinnissa”, hän toteaa.

Työntekijöitä Hai Phong Maalissa on 200, joista osa on siirtynyt markkinointiin. Kuluvan vuoden liikevaihdoksi Vu Trung Dung arvioi reilut 14 miljoonaa euroa.

Bisneskumppani haussa

Vietnamilaiset yritykset ovat autoritäärisiä. Sen huomaa ohjelmistoyritys Misassa, jossa työntekijät nousevat seisomaan, kun pääjohtaja Nguyen Xuan Hoang astuu huoneeseen.

Hän ei ole moksiskaan vaan jatkaa luennointiaan:

”Kehitimme puolessatoista vuodessa Vietnamin ensimmäisen pilvipalveluun perustuvan henkilöstöhallinto-ohjelman, MISA HRM.NET 2012:n.”

Misa on tuottanut ohjelmistoratkaisuja yritysten ja julkishallinnon laskentaan, johtamiseen ja henkilöstöhallintoon vuodesta 1994. Pilviteknologian avulla asiakas voi käsitellä tietoja verkossa aiempaa edullisemmin ja tallentaa tiedot palveluntarjoajan järjestelmään.

Misalaiset toivoivat IPP:ltä ulkopuolista asiantuntija-apua innovoinnissa ja pilvipalvelujen tietoturvakysymyksissä. Useat asiakkaat ovat huolissaan tietoturvasta, Nguyen Xuan sanoo.

”On selvää, että palvelinten ylläpitoa ja turvallisuutta täytyy kehittää edelleen. Pilvipalvelut ovat tulevaisuuden trendi, ja muutaman vuoden kuluttua kaikki tuotteemme ovat pilvessä.”

Nguyen Xuan Hoang, MisaMisan pääjohtaja Nguyen Xuan Hoang haluaa kansainvälisille markkinoille. Kuva: Päivi Ängeslevä

Nykyisin Misalla on reilut 70 000 asiakasta, joista viidesosa käyttää pilvipalveluja.
Misan työntekijät saivat IPP:n kautta myös pilviteknologian ja markkinoinnin koulutusta, ja jotkut pääsivät yritysvierailulle Suomeen. Yliopiston opettajat testaavat Misan uusia ohjelmistoja, ja Misa antaa tuotteitaan maksutta oppilaitosten ja pienten it-kasvuyritysten käyttöön.

”Misa on vahva kotimaassa”, Nguyen Xuan toteaa.

”Mutta kansainvälisesti Misa ei ole mitään. Etsimme bisneskumppaneita ulkomailta, sillä kansainvälisille markkinoille on hyvin vaikea päästä. Haluamme laajentua terveydenhoitoon ja koulutukseen, ja mobiiliteknologia kiinnostaa meitä.”

Misalla on vajaat 700 työntekijää viidessä Vietnamin kaupungissa. Viime vuoden liikevaihto oli noin 7,4 miljoonaa euroa.

Enemmän tutkimusta

Rang Dongin valaisintehtaan pihassa on entisen presidentin Ho Chi Minhin ylevä patsas, ja sisällä tuotantolinjan nuoret työntekijät käsittelevät pikavauhtia led-komponentteja.

Nghiem Thuy Hang, Rang Dongin valaisintehdasNghiem Thuy Hang työskentelee kuin kone Rang Dongin valaisintehtaalla. Kuva: Päivi Ängeslevä

Pääjohtaja Nguyen Doan Thang kertoo kokoushuoneessa, että yli 50-vuotias tehdas on maan harvoja yrityksiä, joka investoi tutkimukseen. Investoinnit eivät hänestä riitä, sillä vuonna 2015 Vietnamista tulee osa Kaakkois-Aasian maiden yhteistyöjärjestön Aseanin talousaluetta.

”Kilpailu kiristyy, ja vaatimukset lisääntyvät. Led-tuotteiden laatua on parannettava, hintoja on alennettava ja markkinointiin on panostettava.”

Rang Dongilla on tutkimus- ja tuotekehittelyosasto. Yritys tekee yhteistyötä erityisesti Hanoin tiede- ja teknologiayliopiston kanssa. IPP:ltä yritys sai pienen hanketuen tutkimustyöhön.

Mutta Nguyen Doan ei ole tyytyväinen.

”Led-tuotteiden kehitys haastaa tutkijat. On kehitettävä vähän energiaa kuluttavia ja kestäviä tuotteita järkevään hintaan. Sellaisia, joita myös maaseudun köyhät ihmiset voivat ostaa.”

Rang Dong on esimerkiksi lahjoittanut led-lamppuja maaseudun pilottiprojektiin, jossa kylän julkisten tilojen, kuten koulujen ja terveyskeskusten, valaistusta parannettiin. Energiankulutus väheni kolmasosaan entisestä. Myös jätteitä syntyy vähemmän.
Nguyen Doan Thang kehuu IPP:tä, erityisesti Triple Helix -mallia.

”Tiede ja bisnes voivat kulkea käsi kädessä. Rang Dongin yhteistyö tutkijoiden kanssa jatkuu, ja lisäksi olemme saaneet oppia tuotemarkkinoinnista.”

Rang Dongin tuotteita on viety ulkomaille, myös Eurooppaan. Työntekijöitä Hanoin tehtaalla on 2 800, ja liikevaihto oli 64,8 miljoonaa euroa vuonna 2011.

Tärkeä toinen vaihe

Palataan vielä innovaatiofoorumiin, jossa pohditaan IPP:n tulevaa sisältöä. Vietnamilaisilta puuttuu yleisesti osaamista, IPP:n Vietnamissa asuva neuvonantaja Lauri Laakso toteaa. Ei tunneta markkinoita, ei osata projektijohtamista eikä helposti hyväksytä ulkopuolisia neuvoja.

Tuotekehittely on usein hätäistä, laatu ontuu ja tuotteiden jalostusarvo on matala.
Toisaalta täytyy muistaa, että sosialistinen Vietnam alkoi siirtyä markkinatalouteen vasta vuonna 1986. Silti Vietnamin ja Suomen yrityksiä askarruttavat samat asiat, Laakso sanoo.

”Yritykset etsivät uusia markkinoita. Ne haluavat verkostoitua, kasvattaa osaamistaan ja luoda uusia tuotteita. Innovatiivisuus on kiinni riskinottokyvystä. Vietnamilaiset ovat arkoja riskinottajia, mutta ovathan suomalaisetkin painaneet jo paniikkinappulaa.”
Suunta ei voi olla kuin ylöspäin, Laakso sanoo.

Vietnamin kansantalous on lähes nelinkertaistunut kymmenessä vuodessa, ja äärimmäinen köyhyys on laskenut 58 prosentista 14:ään vuosina 1993–2008. 90-miljoonaisesta kansasta puolet on alle 30-vuotiaita, ja työmarkkinoille tulee joka vuosi 1,6 miljoonaa ahkeraa vietnamilaista.

Siis loistavaa työvoimaa, Lauri Laakso täsmentää.

”IPP:llä on nyt tärkeä paikka. Asiat on kristallisoitava vietnamilaisten kumppaneiden kanssa, ja suomalaisten yritysten on tajuttava, että Vietnamin markkinoita ei kannata menettää.”

Päivi Ängeslevä

Artikkeli on alun perin julkaistu Kehitys-Utveckling-lehdessä nro 4.2013.

 

Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi