Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Väitös: Tansanialaisnaisten parempi koulutus vaatii asennemuutosta - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 3.12.2013

Väitös: Tansanialaisnaisten parempi koulutus vaatii asennemuutosta

Koulujen kehittäminen ei yksin paranna naisten koulutusmahdollisuuksia Tansaniassa, toteaa korkeasti koulutettujen tansanialaisnaisten kokemuksista väitellyt suomalaissosiologi.

Tansania, koulutus. Kuva: Kitwana KondoDar es Salaamin yliopisto juhli 50-vuotispäiväänsä vuonna 2011, kuva juhlapromootiosta. Kuva: Kitwana Kondo

Koulujen tukeminen ja opettajien pätevyyden lisääminen ovat kriittisiä tekijöitä, mutta ne eivät yksin riitä parantamaan tyttöjen ja naisten mahdollisuuksia kouluttautua. Lisäksi tarvitaan muutoksia kulttuurissa ja asenteissa, toteaa korkeasti koulutettujen tansanialaisnaisten kokemuksia tutkinut Mari-Anne Okkolin.

Okkolin tutkii tuoreessa väitöskirjassaan, miten kymmenen korkeasti koulutettua naista ovat kokeneet oman koulutusuransa.

Haastatellut naiset ovat merkittävässä vähemmistössä, sillä tutkimuksen tekovaiheessa vain kaksi prosenttia koko Tansanian väestöstä oli korkeakouluopiskelijoita ja naisia valmistui maistereiksi lähes puolet vähemmän kuin miehiä.

”Luvut sinällään eivät ole hälyttäviä, mutta se, mikä on kiinnostavaa, on laskeva trendi. Naisia tippuu koko ajan matkan varrella pois”, Okkolin sanoo.

Mahdollisuus koulutukseen monen tekijän summa

Naisten koulutusta kehitysmaissa käsittelevät tutkimukset keskittyvät usein naisten kohtaamiin esteisiin ja haasteisiin. Myös Okkolinin haastatteluissa nousivat esiin koulumaailman ongelmat ja naisiin kohdistuviin kulttuuriset odotukset.

Hän ei kuitenkaan pysähdy esteisiin, vaan myös kysyy, mikä sitten mahdollistaa ja edistää naisten kouluttautumista.

Väitöskirjan havainnot tukevat aiempien tutkimusten käsitystä koulutuksellisen hyvinvoinnin monimutkaisuudesta: oppimista tukeva kouluympäristö, vanhempien taloudellinen ja moraalinen tuki sekä naisten oma motivaatio ja koulumenestys limittyvät ja kietoutuvat toisiinsa.

Tansania, koulutus. Kuva: Emma TaipaleMari-Anne Okkolinin väitöskirja Highly Educated Women in Tanzania – Constructing Educational Well-being and Agency tarkastettiin marraskuun alussa Jyväskylän yliopistossa. Kuva: Emma Taipale

Okkolinin mukaan tutkimuksesta kävi myös korostuneesti ilmi, että naisiin kohdistuu hyvin erilaisia sosiaalisia odotuksia.

”Käsitys tansanialaisesta naisesta saattoi olla hyvinkin erilainen perheiden ja sukujen sisällä”, hän sanoo.

Huomio kulttuurisiin ja sosiaalisiin rakenteisiin

Okkolinin mukaan naisten koulutusmahdollisuuksien parantamiseen tähtäävässä kehitysyhteistyössä pitäisi kiinnittää huomio paitsi koulujen peruspuitteisiin ja opettajien osaamiseen, myös kulttuurisiin ja sosiaalisiin rakenteisiin.

”Ainakin näiden naisten kokemusten perusteella voidaan perustellusti väittää, että muutosta ei tapahdu pelkästään sillä, että koulumaailmaa kehitetään. Sosiaalisella ja kulttuurisella käsityksellä siitä, kuinka paljon naisten ja tyttöjen koulutukseen kannattaa panostaa, on niin iso merkitys, että nimenomaan siihen pitäisi pystyä vaikuttamaan”, hän toteaa.

Okkolin arvelee korkeasti koulutettujen naisten kertomuksista olevan hyötyä paikallisten opettajien koulutuksessa sekä vaikuttamisessa paikallisiin yhteisöihin ja erityisesti vanhempiin, jotka useimmiten tekevät päätökset naisten kouluttautumisesta heidän itsensä puolesta.

Hän kuitenkin korostaa, että eri osa-alueet kietoutuvat kriittisesti toisiinsa, joten yhteiskunnallinen ja sosiaalinen vaikuttaminen ei tarkoita, että koulujen kehittäminen pitäisi lopettaa.

”Koulujen toimintamahdollisuuksien parantaminen on äärimmäisen kriittistä, sillä se vaikuttaa siihen, kokevatko vanhemmat järkeväksi ja mielekkääksi lähettää lapsensa kouluun ja pitää heidät siellä”, Okkolin sanoo.

Simo Porola / maailma.net

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Muissa ulkoasiainhallinnon palveluissa

Päivitetty 2.12.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi