Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Afganistanilaiset geofyysikot opiskelevat kalliotutkimusta Suomessa - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 26.11.2013

Afganistanilaiset geofyysikot opiskelevat kalliotutkimusta Suomessa

Suomen ja Afganistanin geologisten tutkimuskeskusten yhteinen hanke toi Suomen sateiseen syksyyn kahdeksan afganistanilaista geofyysikkoa. Hankkeen tarkoitus on kehittää Afganistanin kaivosteollisuutta.

Suomalaiset ja afganistanilaiset geologit maastossa. Kuva: Kira KauppiSuomalaiset ja afganistanilaiset geologit maastossa. Kuva: Kira Kauppi

Kanta-Hämeessä, Jokioisten ja Tammelan metsissä hyörii joukko innostuneita miehiä. Afganistanin Geologisen tutkimuskeskuksen geofysiikan ryhmän johtaja Abdul Wakil Salehzada seuraa tarkasti, kuinka suomalaiset kollegat opastavat malminetsintälaitteiden käyttöä.

38 vuotta alalla työskennellyt Salehzada on projektin ansiosta päässyt ensimmäisiä kertoja näkemään, miten asiat hoituvat, kun on mahdollisuus käyttää nykyaikaista tekniikkaa.

”Afganistanissa meillä ei ole ollut vastaavanlaista teknologiaa käytössä. Viime vuonna tutkimuskeskuksellemme hankittiin laitteet maankamaran tiheyden sekä magneettisten ja sähköisten ominaisuuksien tutkimiseen. Nyt opettelemme käyttämään niitä. Afganistanissa on suuri mineraali- ja raaka-ainepotentiaali. Tarvitsemme yhteistyötä muiden maiden kanssa, jotta pääsemme eteenpäin”, Salehzada kertoo.

Suomen Geologian tutkimuskeskuksen erikoistutkija ja projektin päällikkö Heikki Vanhala sanoo, että opiskelussa tärkeintä on kokonaisuuden hahmottaminen.

”Heidän tulee oppia valitsemaan oikeat menetelmät erilaisiin kallioperäkohteisiin ja tulkitsemaan tuloksia luotettavasti. Malminetsintä on pitkä projekti. Tarkoitus on, että viimeisenä yhteistyövuotena afganistanilaiset ottavat koko vastuun tutkimuksistaan ja laitteistosta.”

Kaivosteollisuus pelastaa?

Afganistanin vuoristoihin piiloutuneet suuret luonnonvarat kiinnostavat ympäri maailman. Liiketoiminnasta kiinnostuneet investoijat ovat kuitenkin pysyneet poissa huonon turvallisuustilanteen vuoksi.

Afganistanin Geologisen tutkimuskeskuksen geofysiikan ryhmän johtaja Abdul Wakil Salehzada. Kuva: Kira KauppiAbdul Wakil Salehzada johtaa Afganistanin geologisen tutkimuskeskuksen geofysiikan ryhmää. Kuva: Kira Kauppi

Itse afganistanilaiset eivät ole pystyneet maastaan juuri hyötymään. Osaamisen ja rahoituksen puute on pitänyt kaivosteollisuuden lapsen kengissä. Vain muutama kiinalaisomistuksessa oleva kaivos on toiminnassa.

Maassa elää kuitenkin toivo, että sodan väistyttyä juuri kaivosteollisuus nostaisi talouden uuteen nousuun.

On olemassa myös pelko, että maailman luonnonvarojen vähetessä Afganistan joutuu jälleen uuden konfliktin keskelle, kun naapurimaat ja suurvallat rupeavat taistelemaan sen rikkauksista.

”Emme halua ajatella tätä mahdollisuutta, vaan saada nopeasti ala kehittymään ja toimimaan. Kun joka paikassa ei ole turvallista, menemme sinne missä on. Rahoittajia on vaikea saada, mutta voimme saada tukea armeijalta ja valtiolta, jos jollakin turvattomalla alueella on mahdollisuuksia kaivostoiminnalle”, Salehzada selventää.

Uusi kaivoslaki valmisteilla

Afganistanin parlamentilla on parhaillaan käsiteltävänään uusi kaivoslaki. Salehzada toivoo, että se on hyvä ja antaa valmiudet toimia tehokkaasti. Lain toivotaan myös vähentävän kaivosteollisuuteen liittyviä maanomistuskiistoja ja korruptiota.

”Afganistanissa kasataan nyt tietoa ja laaditaan sääntöjä. Turvallisuusjoukkojen poistuminen maasta ja ensi vuonna häämöttävät presidentinvaalit saattavat vaikuttaa asioihin, mutta se jää nähtäväksi. Afganistanin kaivoslakia laaditaan kuitenkin kansainvälisen mallin mukaan. Siinä tullaan ottamaan huomioon esimerkiksi pohjavesiasiat ja kestävään mineraalitalouteen pyrkiminen”, Heikki Vanhala kertoo.

Suomen ja Afganistanin viisivuotisen hankkeen budjetti on kolme miljoonaa euroa. Hanketta rahoittaa Suomen ulkoministeriö.

Vanhalan mukaan kokemukset ovat olleet hyvin myönteisiä.

”Afganistanilaisten motivaatio on erittäin hyvä. Me uskomme vakaasti, että koulutus onnistuu ja siitä on hyötyä. Toivomme, että yhteistyömme jatkuisi projektin jälkeenkin. Jos Afganistanin talous lähtee nousuun kaivosteollisuuden voimin, sillä on suuri merkitys koko maailmalle”, Vanhala toteaa.

Kira Kauppi

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Muissa ulkoasiainhallinnon palveluissa

Muualla verkossa

Päivitetty 26.11.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi